Vastakohdat viehättävät, kuten sanotaan. Siksi myös pitkään parisuhteeseen päätyy usein kaksi toisistaan monilla tavoin eroavaa yksilöä – esimerkiksi introvertti ja ekstrovertti. Suhteen alkuhuuman jälkeen eri mieltymykset arkisen puuhastelun ja viikonlopun viettotapojen suhteen saattavat kuitenkin aiheuttaa kotona viihtyvän menninkäisen ja sosiaalisena perhosena liitelevän päivänsäteen välille konflikteja. Kun dilemman tiedostaa, voi asian kanssa onneksi oppia elämään ja löytää tien molempia tyydyttävään yhteiseloon.

Kiltteyteen kannattaa panostaa, sillä se saa meidät tutkitusti voimaan paremmin, torjumalla mm. stressiä ja ehkäisemällä jopa sairastumista. Miten kiltteyttä kannattaa harjoittaa ja millaisiin asioihin se voi vaikuttaa?

Syntyykö parisuhteessa kinaa tyhjänpäiväisistä asioista? Silloin kannattaa pysähtyä miettimään, mistä tarpeesta suutahtaminen kielii. Lue, miten tarpeiden tunnistaminen tapahtuu ja miten se edistää harmoniaa parisuhteessa.

Yksinäisyys masentaa ja eristää ja se myös vaaraksi terveydelle. Sosiaalinen eristäytyneisyys tappaa kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin ylipaino, ja lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä yhtä paljon kuin päivittäinen tupakointi. Knowledge Networksin tutkimuksen mukaan yksinäisyys on kaksinkertaistunut: 40 prosenttia aikuisista kokee itsensä yksinäiseksi, kun muutama vuosikymmen sitten vastaava luku oli 20 prosenttia. Monet tutkijat ennustavat, että pian edessämme on yksinäisyysepidemia, kun käytämme teknologiaa kommunikointiin enemmän kuin tapaamme ihmisiä.

"Rakastan puolisoani, olemme parhaita ystäviä ja onnellisesti yhdessä, mutta minulla on toinen suhde", psykoterapeutit kuulevat toisinaan. Vaikuttaakin siltä, että pettäminen ei liity ainoastaan huonoihin ihmissuhteisiin. Myös onnelliseksi mielletyt suhteet ja avioliitot ovat alttiita uskottomuudelle. Miksi näin on? Mitä sille voi tehdä?

Oletko herkkä henkilö tai empaatikko? Onko olosi usein väsynyt? Etkö saa nukuttua? Lue jutusta, mistä väsymys kumpuaa - ja miten voit hoitaa sitä.

Kärsitkö sisäisistä ristiriidoista? Monet meistä kärsivät, ja ne aiheuttavat henkistä taakkaa ja voivat aiheuttaa jopa masennusta. Voimme kuitenkin opetella rakentavan tavan käsitellä sisäisiä ristiriitojamme ja suhtautua itseemme lempeämmin. Lue vinkit alta!

Läheinen, turvallinen ihmissuhde avaa ovet monivivahteiselle ja vaihtelevalle, tyydyttävälle seksielämälle. Tärkeässä asemassa ovat hyvä itsetuntemus ja kumppaninen tunteminen. Lue vinkit, joiden avulla tutustut itseesi ja seksuaalisuuteesi entistä syvällisemmin.

Kun tunnet olosi vihaiseksi, mitä teet? Olemme oppineet ilmaisemaan vihaa pinnallisesti ja tuomitsevasti, muita syytellen. Jos opit ilmaisemaan vihaasi perusteellisesti, toimit puolestaan vastuullisesti ja toisia ihmiä kunnioittaen. Sitä varten on kuitenkin opeteltava uusi tapa suhtautua vihaan.

Puolustautuminen, vetäytyminen ja hyökkääminen ovat niitä yleisiä toimintatapoja, joihin turvaudumme kun meitä tuomitaan tai arvostellaan. Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus eli nonviolent communication (NVC) on edesmenneen psykologian professori Marshall B. Rosenberg kehittämä malli, jonka avulla pystymme säilyttämään mielenrauhamme myös riitatilanteissa. Osa 6. arvostuksen ilmaiseminen.

Puolustautuminen, vetäytyminen ja hyökkääminen ovat niitä yleisiä toimintatapoja, joihin turvaudumme kun meitä tuomitaan tai arvostellaan. Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus eli nonviolent communication (NVC) on edesmenneen psykologian professori Marshall B. Rosenberg kehittämä malli, jonka avulla pystymme säilyttämään mielenrauhamme myös riitatilanteissa. Osa 5: empaattinen kuunteleminen.

Puolustautuminen, vetäytyminen ja hyökkääminen ovat niitä yleisiä toimintatapoja, joihin turvaudumme kun meitä tuomitaan tai arvostellaan. Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus eli nonviolent communication (NVC) on edesmenneen psykologian professori Marshall B. Rosenberg kehittämä malli, jonka avulla pystymme säilyttämään mielenrauhamme myös riitatilanteissa. Osa 4. pyydä sitä, mikä rikastuttaa elämääsi.

Puolustautuminen, vetäytyminen ja hyökkääminen ovat niitä yleisiä toimintatapoja, joihin turvaudumme kun meitä tuomitaan tai arvostellaan. Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus eli nonviolent communication (NVC) on edesmenneen psykologian professori Marshall B. Rosenberg kehittämä malli, jonka avulla pystymme säilyttämään mielenrauhamme myös riitatilanteissa. Osa 2. tarpeet tunteiden taustalla.

Puolustautuminen, vetäytyminen ja hyökkääminen ovat niitä yleisiä toimintatapoja, joihin turvaudumme kun meitä tuomitaan tai arvostellaan. Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus eli nonviolent communication (NVC) on edesmenneen psykologian professori Marshall B. Rosenberg kehittämä malli, jonka avulla pystymme säilyttämään mielenrauhamme myös riitatilanteissa. Osa 2. tunnista ja ilmaise.

Puolustautuminen, vetäytyminen ja hyökkääminen ovat niitä yleisiä toimintatapoja, joihin turvaudumme kun meitä tuomitaan tai arvostellaan. Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus eli nonviolent communication (NVC) on edesmenneen psykologian professori Marshall B. Rosenberg kehittämä malli, jonka avulla pystymme säilyttämään mielenrauhamme myös riitatilanteissa. Osa 1. havaitse älä tulkitse.

Kielteisten viestien vastaanottaminen on vaikeaa.  Usein otamme kielteiset viestit vastaan syyttämällä itseämme tai toista osapuolta. Hedelmällisempää on aistia omia ja toisen tunteita ja tarpeita ja puhua niistä avoimesti, myötäeläen. Lue jutusta, miten voit muuttaa tapaasi vastaanottaa kielteisiä viestejä.

Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus on edesmenneen psykologian tohtori Marshall B. Rosenbergin kehittämä tapa ratkaista vuorovaikutuksessa ilmeneviä konflikteja, toimia vuorovaikutussuhteissa kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla ja parantaa ihmissuhteiden laatua. Menetelmä auttaa meitä löytämään luontaisen myötätunnon, sydämestä antamisen, läpi käymällä menetelmän neljä askelta.

Myötätunto on monipuolisesti rakentava ja parantava voima, jota kannattaa käyttää. On olemassa joitakin vuorovaikutuksellisia tapoja, jotka saattavat vieraannuttaa meidät luontaisesta myötätuntoisuudestamme. Nuo tavat ovat elämästä vieraannuttavaa vuorovaikutusta. Moraalinen arviointi, vertailu ja vastuun kieltäminen johtavat kauemmas myötäelävästä ja rakentavasta vuorovaikutuksesta. Millaisia ajattelumalleja tai käytöskuvioita meidän kannattaisi välttää?

Tunteet kertoo sisällämme mylläävästä olotilasta ja siitä olemmeko oikealla tiellä vai pitääkö suunta muuttaa. Entä jos emme  saa kosketusta tunteisiimme? Millaisena näyttäydymme ulkopuolisen silmin ja mitä se tarkoittaa sisällämme? Miksi tunteet ovat tärkeitä?

Jokaisella ihmisellä on varjopuoli. Se edustaa sitä alitajuista osaa itsestämme, josta emme ole tietoisia. Psykiatri ja analyyttisen psykologian perustaja Carl Jung käytti varjo-käsitettä kuvaamaan juuri näitä piilossa olevia persoonallisuuden osia. Usein varjo pitää sisällää asioita, joita emme halua nähdä, sillä miellämme nuo asiat negatiivisiksi.