Jos itse olet henkisellä tiellä ja puolisosi ei, mitä voit tehdä? Ero ei ole väistämätön seuraus – tai ainakin sitä ennen kannattaa keskustella, ilman ennakkoasenteita ja avoimesti. Lue jutusta vinkkejä tällaisen keskustelun käymiseen.

Kaikki haluavat ainakin periaatteen tasolla olla mukavia, kilttejä ja myötätuntoisia. Mutta käytännössä tilanne voi olla toinen. On monenlaisia tapoja ja käytösmalleja, jotka tekevät ihmisistä epämiellyttäviä, luotaantyöntäviä tai ärsyttäviä. Lue alta tyypillisiä ikävien ihmisten piirteitä, joista et omassa käytöksessäsi ole välttämättä tietoinen.

Lapsi huutaa ja makaa lattialla, äidin pinnaa kiristää, stressitaso molemmilla on pilvissä. Samasta asiasta väännetään sadatta kertaa. Mitä ihmettä pitäisi tehdä? Elina Kauppilan kehittämä HETKI-metodi opastaa ristiriitatilanteiden käsittelyssä. Nimi muodostuu viiden käskysanan alkukirjaimista; huomaa, erota, tunne, kuuntele, ilmaise. Metodista on aitoa hyötyä lasten kasvatuksessa.

Nykymaailmassa sosiaalinen elämä jää taustalle, kun työ, kotielämä ja asioiden hoitamien vievät ajan. Kannattaa kuitenkin laittaa kalenteriin aikaa ystävien näkemiseen, ja järjestää aikaa uusien tuttavuuksien tekemiseen. Se nimittäin on merkittävä terveysteko.

Ovatko käsin kirjoitetut rakkauskirjeet tekemässä paluuta? Ne ovat monessa mielessä romanttisempia, runollisempia ja sensuellimpia kuin chattiviestit, sähköpostit ja tekstarit. Ne myös tulee säilytettyä toisin kuin viestiketjuun uppoavat rakkaudentunnustukset. Milloin olet itse viimeksi kirjoittanut lemmenviestin käsin paperille?

Kaksoisliekkiäsi etsiessäsi olet saattanut kohdata epäaidon kaksoisliekin. Suhde häneen vaikuttaa todelliselta kaksoisliekkisuhteelta, mutta todellisuudessa ero aitoon kaksoisliekkiin on todella suuri. Lue kahdeksan kohtaa, jotka auttavat sinua saamaan selville, onko kyseessä aito vai epäaito kaksoisliekkisuhde.

Vaikka olisimme ikämme puolesta aikuisia ja näyttäisimme fyysisesti siltä, olemme kuitenkin sisältä usein hyvin keskenkasvuisia. Meissä jokaisessa asuu sisäinen lapsi niin kauan, kunnes eheytämme hänet osaksi aikuista itseämme.

Empaatikot ovat herkkätunteisia: he ikään kuin imevät toisten ihmisten tunteita - jopa niitäkin, joita toiset ihmiset eivät itse tiedosta. Se voi käydä hyvin raskaaksi. Ei siis ole vaikea arvata, että epäaitojen ihmisten seurassa olo on empaatikoille erityisen raskasta ja uuvuttavaa.

Toksisia ihmisiä on kaikkien meidän lähellä. Töissä toksinen ihminen on tyyppi, joka ei halua nähdä sinun menestyvän. Koulumaailmassa toksisia ovat äidit, jotka haluavat näyttää toisia äitejä paremmalta, olkoonkin että usein se tapahtuu lapsen hyvinvoinnin kustannuksella. Suvun toksiset jäsenet kehittelevät aina draamaa, johon he haluavat sotkea sinut, ja jotka uuvuttavat sinut. Kaikkia näitä ihmisiä voi verrata vampyyreihin, jotka imevät huomiotamme ja energiaamme. Näitä ihmisiä yhdistää myrkyllisyys, toksisuus, ja heidän seurassaan on epämiellyttävää olla.

Rakas isä. Toivon, että olisit vielä täällä. Toivon, että kohtalosi ei olisi ollut niin kova. Oli kuitenkin sinun aikasi jatkaa matkaa.

Sielunkumppanuus ei ole sama asia kuin elämänkumppanuus. Sielunkumppanuus on syvällistä laatua. Mistä sen tunnistaa, entä miten sellaisen voi löytää? Löydät avaimet aina omasta itsestäsi.

Kun käännymme elämän tiellä risteyksessä yhdelle tielle, toiset tiet katoavat näkyvistä. Kukaan ei ole pysyvä, ihmissuhteet eivät ole pysyviä. On hyvä opetella päästämään irti. Elämään kuuluu hyviä hetkiä ja huonoja hetkiä. Me kohtaamme, me eroamme. Se on elämän luonne. Jos jäämme joka kerta kiinni, sydämeemme syntyy reikiä, ja sydämemme on henkemme koti. Rei'itetty henki on yhtä hyödyllinen kuin rei'itetty vene.

Kasvamisesta ihmisenä on hyötyä kaikilla elämän alueilla. Se pätee myös parisuhteisiin. Jos itsetuntemuksesi on syvällistä ja ymmärrät tapojasi, halujasi ja intohimojasi, se tekee suhteestasi tasapainoisemman ja antoisemman. Lue alta viisi tapaa, joilla itsetuntemus ruokkii tervettä suhdetta ja vinkit itsetuntemuksen kehittämiseen.

Meidät on kasvatettu olemaan vahvoja, sillä vain "vahvin" pärjää, niinpä avun pyytäminen on monesti haastavaa. Usein on helpompi antaa apua, kuin ottaa sitä vastaan. Vastaanottaessaan joutuu näet avaamaan itsensä ja päästämään toinen sinne. Ja se tekee sinusta haavoittuvan. Joudut näyttämään oman heikkoutesi, eikä se ole aina kivaa katsottavaa.

Lapsi tarvitsee fyysistä läheisyyttä ja sitä, että hänestä iloitaan. Kasvattajan johdonmukainen ja ennakoitava käytös on turvallisen ja terveen kehityksen edellytys. Lapsi ja nuori tarvitsevat yhteisöön kuulumista ja myönteisesti omana itsenään nähdyksi tulemista. Jos taas poissaolevuus ja välinpitämättömyys vallitsevat, eikä lapsen käytöstä ei rajata, terve kehitys vaarantuu. Listasimme viisi virhettä, joita jokaisen kasvattajan tulisi välttää.

Olemme kaikki kuulleet sen aiemmin: "Et voi rakastaa muita ennen kuin opit rakastamaan itseäsi." Vaikka tämä lause voi tuntua yksinkertaiselta, voi se todellisuudessa olla monelle kova pala purtavaksi. Mutta se on totta. Itsensä rakastamisella on valtava rooli suhteissamme muihin ihmisiin, myös intiimeissä suhteissa.

Oletko yksi niistä monista empaateista, jotka kamppailevat tasapainossa pysymisen kanssa? Et ole yksin. Empaattielämän stressit vaativat tosiaan veronsa tunnepuolen ja fyysisestä hyvinvoinnista. Mutta tiesitkö, että vain juomalla enemmän vettä voit tulla onnellisemmaksi ja terveemmäksi empaattina? Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Jatka lukemista …

Romuttaako yksilökeskeisyys ja valinnan mahdollisuus yhteiskuntamme rakenteita? Kasvattaako se eriarvoisuutta ja alistamista? Olisiko jo aika miettiä kokonaisuutta, huomioida yhteisö ja lopettaa omaan napaan tuijottelu. Yksilökeskeisyydestä yhteisöllisyyteen, osa 4.

Ah, taas se vihreäsilmäinen paholainen! Se vaanii meitä jatkuvasti läheisissä ihmissuhteissamme: parisuhteessa, kaveri-, ja sukulaissuhteissa. Se voi ulottua naapurussuhteisiinkin. Jotta ymmärtäisimme paremmin mustasukkaisuutta, tätä perustavanlaatuista tunnetta, kannattaa huomio kiinnittää erään eläinlajin käytökseen.

Romuttaako yksilökeskeisyys ja valinnan mahdollisuus yhteiskuntamme rakenteita? Kasvattaako se eriarvoisuutta ja alistamista? Olisiko jo aika miettiä kokonaisuutta, huomioida yhteisö ja lopettaa omaan napaan tuijottelu. Yksilökeskeisyydestä yhteisöllisyyteen, osa 3.