Osaatko vastaanottaa kielteisiä viestejä, vai päädytkö syyttämään itseäsi tai muita?

Kielteisten viestien vastaanottaminen on vaikeaa.  Usein otamme kielteiset viestit vastaan syyttämällä itseämme tai toista osapuolta. Hedelmällisempää on aistia omia ja toisen tunteita ja tarpeita ja puhua niistä avoimesti, myötäeläen. Lue jutusta, miten voit muuttaa tapaasi vastaanottaa kielteisiä viestejä.

Edesmennyt psykologian tohtori Marshall B. Rosenberg esitti neljä tapaa ottaa vastaan kielteiset viestit.  Näiden tapojen tiedostaminen vapauttaa. Vapautus syntyy siitä, että tunnistamme erilaiset reagointitavat ja voimme tietoisesti valita, miten suhtaudumme negatiiviseen viestiin.

1. Itsesyytös

Kielteisten viestien vastaanottaminen voi johtaa itsesyytökseen. Emme ala syytellä itseämme tietoisesti, vaan kyseessä on automaatio, josta on mahdollista oppia pois. Itseään syyttävä kuulee toisen henkilön esittämän kielteisen viestin sellaisena kuin se esitetään. Hän ottaa syyt niskoilleen toisen pahasta olosta. Näin tapahtuu, vaikka vastuu pahasta olosta kuuluu aina kantajalleen. Pahimmillaan ihminen alkaa sättiä itseään sisäisessä puheessaan. Itsesyytös vaikuttaa kielteisesti itsetuntoon ja minäkuvaan, eikä johda rakentavaan ratkaisuun.

2. Toisen syyttäminen

Toista syyttävä henkilö ottaa kielteiset viestit vastaan yhtä hedelmättömällä tavalla kuin itseään syyttävä. Toisen syyttäminen on hyökkäys, jonka taustalla on kielteisen viestin tulkitseminen uhkaksi. Hyökkäämällä vastapuolta kohtaan ja syyttämällä häntä kielteisten viestien ikävä kierre syvenee. Rakentavaa ratkaisua ei löydy vieläkään.

3. Omien tunteiden ja tarpeiden aistiminen

Miltä minusta tuntuu, kun kuulen tämän viestin? Tunteen taustalla on aina tarve. Mihin tarpeeseen tai haluun tunteeni liittyy? Esimerkiksi tarve olla hyvä puoliso ei tyydyty, kun koemme loukkausta ja huonommuutta puolisomme esittäessä meille kielteisiä viestejä. Mitä tärkeämpi ihmissuhde, sitä voimakkaammat tunteet. Voimme syyttää itseämme huonosta puolisona olemisesta tai hyökätä toisen kimppuun. Ne eivät kannata. Hedelmällisempää on kertoa omista tunteista ja tarpeista avoimesti. Vielä hedelmällisempää on osoittaa empatiaa toisen tunteita ja tarpeita kohtaan.

4. Toisen tunteiden ja tarpeiden aistiminen

Kun kuulemme kielteisen viestin, voimme keskittyä kuulemaan viestin esittäjän tunteita ja tarpeita. Voimme sanoittaa hänen tunteitaan ja osoittaa ymmärrystä niitä kohtaan. Voimme auttaa negatiivisen viestin esittäjää ilmaisemaan selkeämmin, miltä tilanne hänestä tuntuu. Tunteiden taustalla on aina tyydyttymättä jääneitä tarpeita. Kun ne tunnistetaan, ollaan jo lähellä rakentavaa ratkaisua.

Kielteisen viestin vastaanottamisen opettelu tarkoittaa, että opimme kuulemaan viestintuojan tunteet ja tarpeet. Osoitamme myötätuntoa. Tämän jälkeen voimme auttaa häntä pukemaan tarpeensa pyynnöksi: mitä voimme asialle tehdä niin, että hänen tarpeensa tyydyttyvät?

Kirjoitus perustuu Marshall B. Rosenbergin kirjaan Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus. Nonviolent Communication. Viisas elämä 2019.