04.02.2019

Vanhemmuus ei ole aina helppoa - HETKI-menetelmä auttaa arjen tunnekuohuissa

Lapsi huutaa ja makaa lattialla, äidin pinnaa kiristää, stressitaso molemmilla on pilvissä. Samasta asiasta väännetään sadatta kertaa. Mitä ihmettä pitäisi tehdä? Elina Kauppilan kehittämä HETKI-metodi opastaa ristiriitatilanteiden käsittelyssä. Nimi muodostuu viiden käskysanan alkukirjaimista; huomaa, erota, tunne, kuuntele, ilmaise. Metodista on aitoa hyötyä lasten kasvatuksessa.

On vaikea olla täysipäiväisesti lempeä, ymmärtäväinen ja rakkaudellinen vanhempi. Varsinkin univelkaisena, kun maito on kaatunut pitkin pöytiä ja lattiaa, pyykit pesemättä ja koti täynnä lelukaaosta.  Vanhempien tunneskaalaa värittävät myös ikävät tunteet, kuten riittämättömyys, turhautuminen, pettymykset ja viha. HETKI-metodi voi auttaa ottamaan tilanteet haltuun.

"Huomaa hetki" on käytännönläheinen työkalu, jonka avulla voimme vanhempina yrittää pitää arjen kaaosta kasassa. Huomaamalla, erottamalla, tuntemalla, kuuntelemalla ja ilmaisemalla tunteet, toiveet ja tarpeet opimme tärkeitä elämisen taitoja samalla, kun opetamme niitä lapsillemme. Taidot johtavat huomaavaisiin hetkiin, hyvään ja rauhanomaiseen perhe-elämään.

1. Kaikki alkaa siitä, että huomaamme ja tiedostamme

Ensimmäiseksi huomataan hetki ja analysoidaan sitä. Voimme hyödyntää mindfulnessista tuttua kolmijakoa sydämeen, mieleen ja kehoon. Jokaisen hetken kohdalla voimme tutkia tietoisesti mieltä, kehoa ja sydäntä eli ajatuksia, aistimuksia ja tuntemuksia. Sydäntä, mieltä ja kehoa pohtimalla avautuu suuria oivalluksia tunteiden prosesseista. Sydämeen liittyvät tunteet, mieleen ajatukset ja kehoon tuntemukset. On tärkeä huomata, milloin olemme joutumassa tunnekuohun valtaan. Se on hetki, jolloin tarvitsemme tätä menetelmää.

2. Erota kenen tunne, kenen tarve

Tilanteen käsittelyssä auttaa, kun erotamme, kenen ongelmasta on kysymys. Stressaava tilanne on vaikeasti käsiteltävä siksi, ettemme aina erota omia ja toisten tarpeita ja toiveita. Myös tunteet voivat sekoittua. Meidän on opittava erottamaan omat tunteemme ja tarpeemme toisten tunteista ja tarpeista. Empatia on tärkeää, kun huomioimme toisten tarpeita ja tunteita. Kun erotamme, kenen ongelma, tarve tai tunne on kysymyksessä, saamme tilanteeseen hyvää etäisyyttä. Tähän vaiheeseen kuuluu tunteiden nimeäminen.

3. Tunne kehosi ja tunteesi

Hetken huomaamisessa kiinnitämme tarkkaavaisuutta kehon aistimuksiin; miten hengitämme, miltä kehossa tuntuu. Keho tunnetaan täydesti, tietoisesti ja tarkasti. Siirrymme ajattelemisesta aistimaan ja tutkimaan kehollisia kokemuksia juuri siinä hetkessä. Kehon kuuntelu kiinnittää meidät käsillä olevaan hetkeen. Ajatukset laukkaavat menneessä tai tulevassa. Keho ja hengitys tuovat meidät nykyisyyteen. Miltä eri stressireaktiot kehossa tuntuvat? Kun näistä reaktioista tulee meille tuttuja, koemme olomme turvalliseksi tulevaisuuden stressaavissa tilanteissa. Pystymme reagoimaan niihin tietoisesti valiten. Kehon tuntemusten tunnistaminen, hyväksyminen, niihin tutustuminen ja niiden tutkiminen ovat tunnetaitojen ytimessä.

4. Kuuntele kaikkien tunteita

On tärkeää havainnoida ja kuunnella tunteita – sekä omia että lapsen. Kun kuuntelemme omia tunteitamme, meidän tulisi osoittaa niitä kohtaan hyväksyntää ja myötätuntoa. Samoin toimimme silloin, kun kuuntelemme lasten tunteita. Lapset eivät osaa nimetä tunteitaan automaattisesti, mutta he oppivat sen meiltä. Siksi on tärkeää tutustua omiin tunteisiin, tuntemuksiin, ja opettaa sama taito lapsille.

Tunteiden nimeäminen auttaa jäsentämään tunnekuohuja. Tunne on tärkeää tietoa, joka ohjaa käytöstämme. On vastuullamme, olemmeko epämääräisten tunteiden heiteltävissä vai opimmeko tunnistamaan tunteet ja hyödyntämään niiden antamaa tietoa käytöksemme tietoisessa ohjauksessa, tietoisissa valinnoissa. Kun kuuntelemme omia ja lapsen tunteita, meillä on kädessämme stressaavan ristiriitatilanteen ratkaisun edellytykset.

Kun kuuntelemme tunteita – omia tai toisten – on tärkeää antaa toisille tilaa puhua. Emme keskeytä tai ehdota ratkaisuvaihtoehtoa. Keskitymme kuuntelemaan ja ymmärtämään toisen näkökulmaa kokonaisvaltaisesti. Voimme esittää lisäkysymyksiä, jotka auttavat toista osapuolta ilmaisemaan tunteensa kokonaisvaltaisemmin.

5. Ilmaise

Kun olemme kartalla siitä, mistä hankalassa tilanteessa on kysymys, voimme ilmaista toiveemme. Oman toiveemme ilmaisemisen aika tulee vasta sitten, kun olemme tietoisia eri osapuolten tunteista ja tarpeista. Sen jälkeen valitsemme tavan, jolla ilmaisemme ne. Ilmaiseminen voi olla pyynnön tai toteamuksen, mutta myös hiljaisuuden muodossa. Kun kerromme lapselle toiveemme tai ilmaisemme pyyntömme, esitämme sen minä-muodossa. Minäviesti on vastuullinen ja selkeä.

Kirjoitus perustuu Elina Kauppilan kirjaan Huomaa hetki perheessä. Vanhemman tunnetaitokirja. Viisas elämä 2018.

Jaa tämä:
Satu Ilta

Nimimerkki Satu Ilta on koulutukseltaan sosiologi ja yhteisöpedagogi. Hän työskentelee päätyön ohessa sisällöntuottajana ja printtilehden toimittajana. Satu on kirjoittanut toisella nimimerkillä runoja, joita on julkaistu runoantologioissa ja Sadun omassa runokirjassa. Hän on toimittanut yhden runoantologian. Satua eniten kutkuttavat aiheet liittyvät lapsiin ja kasvatukseen, pitkän parisuhteen hoitamiseen, uskontoon, uskoon ja maailmankatsomuksiin, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan. Myös ihmisten käytös kaikessa irrationaalisuudessaan ja ajankohtaiset sosiaaliset ilmiöt käynnistävät Sadussa ”sisäisen analysaattorin” ja kirjoitusinnon.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net