Ihmissuhteet
Lapsi tarvitsee fyysistä läheisyyttä ja sitä, että hänestä iloitaan. Kasvattajan johdonmukainen ja ennakoitava käytös on turvallisen ja terveen kehityksen edellytys. Lapsi ja nuori tarvitsevat yhteisöön kuulumista ja myönteisesti omana itsenään nähdyksi tulemista. Jos taas poissaolevuus ja välinpitämättömyys vallitsevat, eikä lapsen käytöstä ei rajata, terve kehitys vaarantuu. Listasimme viisi virhettä, joita jokaisen kasvattajan tulisi välttää.
Oletko yksi niistä monista empaateista, jotka kamppailevat tasapainossa pysymisen kanssa? Et ole yksin. Empaattielämän stressit vaativat tosiaan veronsa tunnepuolen ja fyysisestä hyvinvoinnista. Mutta tiesitkö, että vain juomalla enemmän vettä voit tulla onnellisemmaksi ja terveemmäksi empaattina? Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Jatka lukemista …
Romuttaako yksilökeskeisyys ja valinnan mahdollisuus yhteiskuntamme rakenteita? Kasvattaako se eriarvoisuutta ja alistamista? Olisiko jo aika miettiä kokonaisuutta, huomioida yhteisö ja lopettaa omaan napaan tuijottelu. Yksilökeskeisyydestä yhteisöllisyyteen, osa 4.
Ah, taas se vihreäsilmäinen paholainen! Se vaanii meitä jatkuvasti läheisissä ihmissuhteissamme: parisuhteessa, kaveri-, ja sukulaissuhteissa. Se voi ulottua naapurussuhteisiinkin. Jotta ymmärtäisimme paremmin mustasukkaisuutta, tätä perustavanlaatuista tunnetta, kannattaa huomio kiinnittää erään eläinlajin käytökseen.
Romuttaako yksilökeskeisyys ja valinnan mahdollisuus yhteiskuntamme rakenteita? Kasvattaako se eriarvoisuutta ja alistamista? Olisiko jo aika miettiä kokonaisuutta, huomioida yhteisö ja lopettaa omaan napaan tuijottelu. Yksilökeskeisyydestä yhteisöllisyyteen, osa 3.
Romuttaako yksilökeskeisyys ja valinnan mahdollisuus yhteiskuntamme rakenteita? Kasvattaako se eriarvoisuutta ja alistamista? Olisiko jo aika miettiä kokonaisuutta, huomioida yhteisö ja lopettaa omaan napaan tuijottelu. Yksilökeskeisyydestä yhteisöllisyyteen, osa 2.
Romuttaako yksilökeskeisyys ja valinnan mahdollisuus yhteiskuntamme rakenteita? Kasvattaako se eriarvoisuutta ja alistamista? Olisiko jo aika miettiä kokonaisuutta, huomioida yhteisö ja lopettaa omaan napaan tuijottelu. Yksilökeskeisyydestä yhteisöllisyyteen, osa 1.
Kun tunnistat omat vahvuutesi, sinulla on oivia työkaluja käytössäsi kohti onnellisempaan elämään. Yhdeksänosaisessa juttusarjassa tutustumme meissä kaikissa enemmän tai vähemmän piileviin luonteenvahvuuksiin ja saamme sievoisen määrän käytännönläheisiä ohjeita niiden kehittämiseen.
Me kaikki haluamme löytää kumppanin, jonka kanssa jakaa elämämme. Haluamme löytää syvän henkisen yhteyden toiseen ihmiseen – yhteyden, joka on maallisen yläpuolella. Lue neljä vinkkiä, joiden avulla kohtaat ihmiset tietoisemmalla tasolla ja rakennat syvempää vuorovaikutusta.
Saavutat todellisen vapauden, kun huomaat ettet pysty muuttamaan toista ihmistä. Kärsit vain itse, jos yrität muuttaa jotakuta omien toiveidesi mukaiseksi ihmiseksi. Totuus on, että ihmiset eivät muutu elleivät he sitä itse todella halua.
Naiset ovat perinteisesti oppineet hillitsemään sanojaan ja laittamaan muut etusijalle. Monet meistä eivät siksi osaa ilmaista itseään totuudenmukaisesti. Sydämestä kumpuavaa, totuudellista puhumista voi kuitenkin harjoitella! Se tukee tiellä kohti todellista, aitoa minuutta.
Yksi suurimmista ongelmista joita vanhat sielut tässä elämässä joutuvat kohtaamaan, on rakkauden löytäminen. Vanhoilla sieluilla on usein muita syvempi kypsyyden ja viisauden aste, joka saa heidät etsimään autenttista elämää ja rakkautta.
Rakkauden ylläpitäminen pitkässä parisuhteessa on tietoa, tahtomista ja työtä. Se on sitoutumista ja toisen hyvän laittamista oman hyvän edelle. Rakkautta on mahdollista syventää pitkässä parisuhteessa, jos sitoudumme pitkäjänteiseen ja tietoiseen työskentelyyn.
Huomaatko reagoivasi voimakkaasti joihinkin asioihin, ilman näkyvää syytä? Selitys löytyy todennäköisesti menneiden sukupolvien kokemuksista, joita kannat mukanasi. Usein kyseessä ovat esivanhempiemme kokemat väkevät traumat, jotka ovat olleet liian vaikeita käsiteltäviksi.
Kohtaaminen lapsen ja aikuisen välillä on ainutlaatuinen ja rikas vuorovaikutustilanne. Lapsen ja aikuisen suhde ei ole tasavertainen, mutta se pitäisi perustua kunnioitukseen ja hyväksyntään. Vastuu tilanteesta on aikuisella.  Aikuinen rakentaa luottamusta ja tarjoaa lapselle turvallisuutta, sillä aikuisena meidän pitää ottaa huomioon vastuu, tasapainoinen tunne-elämä  ja lapsen sekä aikuisen roolit. Vuorovaikutustilanteen toimivuuteen voidaan vaikuttaa toimimalla lapsilähtöisesti ja leikillisyyttä ruokkien.
Tunteet toimivat tutkana paitsi ihmiselossa, myös henkisyydessä. Tunteiden avulla voimme navigoida monimutkaisessa maailmassa ja oppia kokemuksistamme. Tunteiden avulla myös henkisyyttä on mahdollista laajentaa, nostaa tietoisuutta. Filosofi Lauri Rauhalan mukaan tunteet ovat ihmisen lajikehityksessä ensisijainen maailmaan suhtautumisen muoto, eikä niitä ei voi erottaa henkisyydestäkään. Tunteet ovat merkittäviä käyttäytymisen ohjaajina, sillä ne muodostavat tutkan, jonka avulla navigoimme arjessa. Tunnetutka paljastaa, mikä meille on totta ja mikä arvokasta, näyttää oikean suunnan.
Parisuhteessa on kyse kasvusta, jossa jaamme kehityksemme toisen ihmisen kanssa. Ihmiset joihin tunnet vetoa, ja päinvastoin, ovat yksinkertaisesti ilmentymiä, jotka heijastavat sinua itseäsi kunakin hetkenä. Suhteissa ei ole kyse siitä kauanko ne kestävät, vaan siitä missä määrin molemmat ovat kasvaneet ja muuttuneet enemmän omaksi aidoksi minäkseen. Suhde, jota jatketaan vain yhteiskunnallisten normien tai vuosia sitten tehdyn sitoumuksen perusteella ei voi olla menestyksekäs.
Parisuhteessa ollessa saattaa joskus käydä enemmän tai vähemmän mielessä, onko tässä nyt ”se oikea”, vai tuhlaanko kuitenkin vain aikaani ja energiaani johonkin, joka ei kumminkaan tule toimimaan. Nämä pohdinnat voivat olla joko salaisesti alitajunnan syövereissä, tai pinnassa tarkemmin työstettävänä. Joskus sen vain yksinkertaisesti tietää, mutta toisinaan on hyvä esittää kysymyksiä: Onko suhteella tulevaisuutta? Vastaukset voivat olla hyvinkin yksinkertaisia ja suoraan nenäsi alla.
Onko hurmuriprinssin löytämisestä tullut pääprioriteetti elämässäsi? Olisiko aika muuttaa ajattelutapaasi ja löytää oma, voimakkaampi sisäinen prinsessa? Sillä totuus on, että tämä prinsessa on ainoa, joka voi johdattaa sinut onnelliseen elämään. Olipa kerran yksinäinen ja onneton tyttö nimeltä Cindy, joka odotti, että hänen prinssinsä tulisi ja pelastaisi hänen päivänsä. Tämä ei ole paras mahdollinen tapa aloittaa tarina, vai mitä? Valitettavasti useat naiset edelleen ajattelevat, että onnellinen tarina vaatii hurmuriprinssin pelastuksen.
Henkinen ilmapiiri muodostuu lukemattomista tunne- ja merkityssuhteista, jotka kannattelevat ja saavat elämän tuntumaan rikkaalta. Jokaisessa ydinperheessä ja toisaalta valtiossa on omanlainen tunneilmasto, esimerkiksi Suomea pidetään emotionaalisesti viileänä ja pidättyväisenä. Sanotaan myös, että mitä lähemmäksi päiväntasaajaa mennään, sitä lämpimämmiksi ja ilmaisultaan välittömämmiksi ihmiset muuttuvat. Tunneilmastoa kuvaillaan eri tavoin, esimerkiksi rakkaudella tai vihalla, hyvänä tai huonona. Myös henkisissä yhteisöissä vallitsee tunneilmapiiri, joka on hyvä oppia tietoisesti tunnistamaan.
Sivu 2 / 8

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net