Kolme tapaa tukahduttaa myötätunto – vältä näitä vuorovaikutuksessa ParentRap, Pixabay
27.06.2019

Kolme tapaa tukahduttaa myötätunto – vältä näitä vuorovaikutuksessa

Myötätunto on monipuolisesti rakentava ja parantava voima, jota kannattaa käyttää. On olemassa joitakin vuorovaikutuksellisia tapoja, jotka saattavat vieraannuttaa meidät luontaisesta myötätuntoisuudestamme. Nuo tavat ovat elämästä vieraannuttavaa vuorovaikutusta. Moraalinen arviointi, vertailu ja vastuun kieltäminen johtavat kauemmas myötäelävästä ja rakentavasta vuorovaikutuksesta. Millaisia ajattelumalleja tai käytöskuvioita meidän kannattaisi välttää?

1. Moraalinen arviointi tukahduttaa myötätunnon

Moraalinen arviointi ilmenee paheksuntana. Paheksunta kohdistuu sellaisia ihmisiä tai ihmisryhmiä kohtaan, joiden toiminta poikkeaa omista arvoistamme. Syyttäminen, loukkaaminen, lannistaminen, leimaaminen, arvosteleminen, vertaaminen ja diagnosoiminen ovat kaikki moraalista arviointia.

Tällaista puhetapaa käyttäessämme jäämme vangiksi maailmaan, jossa kaikki tuomitaan oikeaksi tai vääräksi. Tällaisessa kielessä esiintyy luokittelevia ja ihmisiä eri ryhmiin jakavia sanoja. Otamme kantaa siihen, kuka on tai ei ole hyvä, normaali, vastuuton, tai viisas.

Moraalinen arviointi on eri asia kuin arvolähtöinen arviointi. Arvolähtöinen arviointi liittyy ominaisuuksiin. Saatamme arvostaa esimerkiksi henkisyyttä. Mutta emme liitä sitä tietyn ihmisen ihmisarvoon tuomitaksemme tai ylistääksemme häntä.

Suuri osa väkivallasta perustuu ajatukseen, jonka mukaan ristiriidan syy on vihollisen pahuudessa. Tällainen ajattelu on haitallista moraalista arviointia. Se tukahduttaa myötätunnon sekä meissä että vastapuolessamme, samoin kuin vertailu.

2. Vertailu tukahduttaa myötätunnon

Vertaaminen on yksi tapa tuomita toinen ihminen tai ihmisryhmä. Vertailu saattaa kohdistua ulkonäköön, saavutuksiin, tai omaisuuteen. Kun vertaamme itseämme kauniimpiin, suurempia saavutuksia tehneisiin tai rikkaampiin, aiheutamme itsellemme turhaa mielipahaa. Jos vertaamme sitä, mitä olemme saaneet ja mitä joku toinen on saanut, löytyy aina ihminen, joka on saanut enemmän. Koemme epäoikeudenmukaisuuden ajatuksesta kumpuavaa ärtymystä. Jos haluamme tehdä elämästämme kurjaa, meidän kannattaa verrata itseämme toisiin. Itsemme vertailu muihin ei kehitä myötätuntoa itseämme, eikä toisia ihmisiä kohtaan.

3. Vastuun kieltäminen tukahduttaa myötätunnon

Elämästä vieraannuttavaa vuorovaikutusta on myös vastuun kieltäminen. Tällainen vuorovaikutus harhauttaa meitä näkemästä, kuinka olemme kaikki itse vastuussa ajatuksistamme, tunteistamme ja teoistamme. Käytämme verbejä, kuten pitää ja täytyy, puhumme pakosta. Saatamme syyttää toista ihmistä; sinä saat minut tuntemaan vihaa. Yritämme siirtää vastuun omasta tunteestamme jollekin ulkopuoliselle.

Jos haluamme käyttää myötäelävää ja rakentavaa vuorovaikutusta, meidän on opittava havaitsemaan tavat, joilla kielessä siirrämme meille kuuluvaa vastuuta joko toiselle ihmiselle tai yleiseen passiivimuotoon. Tällainen kieli hämärtää tehokkaasti tietoisuutta henkilökohtaisesta vastuusta.

Voimme vedota diagnoosiimme, sairauteen tai henkilöhistoriaamme – minä toimin näin, koska olen alkoholisti, masentunut tai epävakaa. Vetoamme siihen, mitä joku toinen on tehnyt, oikeuttaaksemme sitä tekoa seuranneen käytöksemme. Vetoamme sääntöihin ja määräyksiin, byrokratiaan, organisaatioon, toimintatapoihin, rooleihin, ryhmäpaineeseen tai auktoriteettiin.

Tällaisen vaihtoehdottoman kielen sijaan voimme käyttää kieltä, joka ilmaisee erilaisten vaihtoehtojen olemassaolon. Tähän kannattaa pyrkiä tietoisesti, sillä olemme vaarallisia, jos emme tiedosta omaa vastuutamme käytöksestämme, ajatuksistamme tai tunteistamme.

Kirjoitus perustuu Marshall B. Rosenbergin teokseen Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus, Viisas elämä 2019.

Jaa tämä:
Satu Ilta

Nimimerkki Satu Ilta on koulutukseltaan sosiologi ja yhteisöpedagogi. Hän työskentelee päätyön ohessa sisällöntuottajana ja printtilehden toimittajana. Satu on kirjoittanut toisella nimimerkillä runoja, joita on julkaistu runoantologioissa ja Sadun omassa runokirjassa. Hän on toimittanut yhden runoantologian. Satua eniten kutkuttavat aiheet liittyvät lapsiin ja kasvatukseen, pitkän parisuhteen hoitamiseen, uskontoon, uskoon ja maailmankatsomuksiin, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan. Myös ihmisten käytös kaikessa irrationaalisuudessaan ja ajankohtaiset sosiaaliset ilmiöt käynnistävät Sadussa ”sisäisen analysaattorin” ja kirjoitusinnon.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net