Skip to main content

Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus, osa 5: empaattinen kuunteleminen

Puolustautuminen, vetäytyminen ja hyökkääminen ovat niitä yleisiä toimintatapoja, joihin turvaudumme kun meitä tuomitaan tai arvostellaan. Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus eli nonviolent communication (NVC) on edesmenneen psykologian professori Marshall B. Rosenberg kehittämä malli, jonka avulla pystymme säilyttämään mielenrauhamme myös riitatilanteissa. Osa 5: empaattinen kuunteleminen.

Empatia on toisen ihmisen kokemuksen kunnioittavaa ymmärrystä. Ymmärrys välitetään toiselle kuuntelemalla ja olemalla läsnä. Meidän on hyvä selvittää toisen viesti riittävän tarkasti esittämällä kysymyksiä. Kysyä kannattaa sen sijaan, että ryhtyisimme neuvomaan tai rauhoittelemaan. Myöskään älyllinen ymmärtäminen ei kannata, sillä se tuhoaa empatian. Empaattinen kuuntelija keskittyy analyysien sijaan toisen ihmisen tunteisiin ja tarpeisiin. Voimme korostaa empatian välittymistä toistamalla toiselle sen, mitä olemme kuulleet hänen tarpeistaan ja tunteistaan. Empatian ylläpitäminen riittävän pitkään mahdollistaa toiselle ihmiselle itsetuntemuksen lisääntymisen ja syvenevän yhteyden syntymisen hänen sisimpäänsä meidän avullamme.

Empaattinen kuunteleminen edellyttää läsnäoloa ja mielen tyhjentämistä

Kun pystymme zenimäisesti tyhjentämään mielemme kuuntelemista varten, meillä on hyvät edellytykset onnistua empaattisessa kuuntelemisessa. Koko olemuksemme on toisen ihmisen käytössä, kuulemista varten. Ymmärtävä kuuntelminen on enemmän kuin korvilla kuuleminen. Kokonaisvaltainen kuunteleminen edellyttää aistien ja mielen tyhjentämistä. Vasta sitten voimme saada yhteyden siihen, mikä on läsnä tässä ja nyt. Tavoitamme tasoja, joita ei voida korvin kuulla eikä järjellä ymmärtää. Silloin emme oleta mitään ennalta, ja unohdamme omat arvomme, jotka johtavat havaintoja tuomitsemisen, arvostelun tai syyttelyn suuntaan.

Empaattinen kuuntelija kysyy, eikä heti neuvo, kannusta tai rauhoittele

Kun toinen ihminen kertoo meille huolistaan tai ongelmistaan, meille tulee kiire neuvoa, kannustaa tai kertoa omia mielipiteitämme tai kokemuksiamme samasta asiasta. Tai meille herää houkutus esittää keittiöpsykologisia analyyseja ongelmasta tai kolmannen osapuolen käytöksestä, joka on loukannut vuorovaikutuskumppanimme tärkeitä emotionaalisia tarpeita. Älyllinen ymmärtäminen tuhoaa empatian, ja siksi tällaisesta toiminnasta kannattaa pidättäytyä, samoin neuvomisesta, mielipiteidemme esittämisestä ja kannustamisesta.

Ollaksemme empaattisia kuuntelijoita, meidän on tyhjennettävä oma mielemme. On tärkeää keskittyä toiseen ihmiseen koko olemuksellamme. Pyrimme havaitsemaan tulkitsematta. Havaitsemme, mitä toinen kertoo omista havainnoistaan, ja mitä hän tuntee, tarvitsee ja pyytää. Sillä ei ole merkitystä, millä sanoilla hän asioita pyytää.

Empaattinen kuulija kuuntelee tunteita ja tarpeita

Empatiaan kuuluu se, että pyrimme kuulemaan toisen ihmisen tunteet ja niiden taustalla vaikuttavat tarpeet. Toimimme näin riippumatta siitä, miten suorasti tai epäsuorasti toinen ihminen näitä ilmaisee. Meidän tehtävämme empaattisina kuuntelijoina ei ole arvioida, miten etevästi toinen ihminen ilmaisee syvimpiä tunteitaan ja haavoittuvuutensa paljastavia tarpeitaan. Meidän tehtävämme on kuulla, mitä vaikkapa vahvojen tunnereaktioiden, kuten aggression ja raivon, taustalla on. Lisäksi meidän on yritettävä käsittää mahdollisimman tarkasti, mitä toinen yrittää meiltä pyytää. Vain siten voimme ymmärtää toisen ihmisen sanomaa ja käytöstä. Vain siten voimme, ja olla aidosti empaattisia kuuntelijoita.

Välitämme empatiaa toistamalla kuulemamme

Joskus kannattaa tarkistaa, että olemme ymmärtäneet toisen ihmisen tunteet, tarpeet ja pyynnön oikein. Se voidaan tehdä toistamalla se, mitä olemme kuulleet. Tämä on eri asia kuin se, että toistaisimme sanasta sanaan toisen viestin. Jos viestiin on sekoittunut loukkaantumista, surua, vihaa tai katkeruutta, voi sanasta sanaan haavoittaa lisää. Kun toistamme kuulemaamme, toistamme nimenomaan sitä, mitä ymmärrämme toisen tuntevan ja tarvitsevan. On tärkeää, että heijastamme takaisin vahvasti tunnelatautuneet viestit. Voimme näiden lisäksi tarjota pyynnön vastineeksi apuamme; ”haluaisitko, että minä tekisin...”.

Kuinka ylläpitää empatiaa riittävän pitkään

Empatian ylläpitäminen tarjoaa toiselle ihmiselle tilaisuuden koskettaa hänen omaa sisintään aina sen syvimpiä kerroksia myöten. Mistä sitten tietää, että olemme tarjonneet empatiaa riittävästi? Yleensä se on luettavissa toisen ihmisen tunne-, vireys- ja energiatasojen muutoksesta. Kun voimme tuntea, että tilanteen jännittyneisyys on lauennut, on empatiaa todennäköisesti tarjottu riittävästi. Toinen merkki riittävästä empaattisesta kuulemisesta on se, että toinen ihminen lakkaa puhumasta. Voimme onnitella itseämme hiljaa mielessämme; olemme onnistuneet empaattisessa kuuntelussa. Sen on yksi maailman arvokkaimmista lahjoista, joilla voimme läheistämme hoivata.

Lähde: Marshall B. Rosenbergin Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus. Nonviolent Communication NVC. Viisas elämä 2019.