Ihmisinä kärsimysenergia on meille läheistä. Kehdosta hautaan. Yritimme elämien ajan juosta sitä pakoon, mutta löysimme sen joka kulman takaa. Kärsimyksen avulla esitimme galaktista tarinaamme kauniisti ja tutkimme sen monia puolia. Esitimme sekä kärsimyksen uhria että pahantekijää.
"Tunnen suurta vastustusta. Pelkään valtavasti, että kadotan itseni. Haluan todella olla polulla, mutta en kuitenkaan vie sitä loppuun asti."
Sanna Suutari tuli tutuksi kirjasta Maailman lyhyin matka, joka kuvaa omakohtaista heräämistä. Hänen uusin kirjansa Kuoren läpi vapauteen, on työkirja oman identiteetin tarkasteluun.
Jos Jeff Fosterin kirjanaihe on sellainen "mistä ei oikeastaan voi sanoa mitään," samoin käy esittelylle. Kaikki sanomiset kirjasta tuntuvat turhalta ja niin pieneltä.
Anthony de Mellon Uudistumisesta on otettu uusi painos. Se on merkittävä teko, sillä kirja kuuluu niihin teoksiin, jonka jokaisen toivoisi lukevan.
Heräämisestä, valaistumisesta ja auvoisesta onnesta kertovia ulkomaisia kirjoja on suhteellisen runsaasti tullut viime aikoina markkinoille, Sannan kertomus on ensimmäinen käsiini osunut kirja, jossa "päähenkilö" on suomalainen. Sanna toteutti unelmansa ja matkusti surffilaudan, kitaran, pakettiauton ja rakastamansa miehen kanssa Austraaliaan, lopulta he päätyivät Manjimupiin. Siellä Sanna tapaa miehen, joka ensimmäiseksi tokaisee: Sinä et tiedä kuka sinä oikeasti Olet.
"Sinä olet ikuisesti loistava valo. Olet tietoisuus. Et ole pelkkä persoona. Sinun persoonasi aiheuttaa sinulle huolia. Tietoisuus on sitä, minkä sisälläsi tiedät todeksi ja oikeaksi. Se on rakkaus ja kauneus sisälläsi." - Barry Long
Videolla puhuu lempeä ja hiukan kiusoittelevakin mies. Ilme on aavistuksen ilkikurinen ja juttuja jää seuraamaan välittömästi. On selvä, että tällä tyypillä on puhumisen lahja. Pukeutuminen ja ohjelman musiikki ja grafiikat kielivät 80-luvusta.
Mooji on herättänyt viime aikoina kiinnostusta henkisissä piireissä. Miehen rento, mutta syvällinen lähestymistapa henkiseen kasvuun onkin kiehtova.
On aikoja, jolloin kaiken kauniin näkeminen ja elämästä nauttiminen on vaikeaa. Entä jos tämä olotila on pysyvä? Minun on ollut aina vaikea nähdä maailman kauneutta ja kokea ihmiselon ihanuutta. Kadehdin ihmisiä, jotka näkevät tämän kaiken, ottavat avosylin vastaan elämän ilot ja surut ja silmiinnähden nauttivat elämästään.
Monet meistä ovat luultavasti pohtineet niin sanotun henkisen kasvun ja egon yhteyttä. Monet pystyvät osoittamaan ajankohdan elämässään, joilloin he kiinnostuivat henkisestä ulottuvuudesta. Harvat kuitenkaan ovat kertaheitolla muuttuneet, vaan kiinnostus on johtanut tutkimusmatkalle ja oppimisprosessiin.
Olemme tottuneet hahmottamaan monia asioita eteenpäin suuntautuvana prosessina, johon kuuluu jatkuva kasvu jonka lopuksi saavutetaan jotain positiivista. Saatamme helposti hahmottaa henkisyydenkin prosessina, tai suorastaan projektina, jonka päätepiste on valaistuminen. Haluamme valaistua, tahdomme henkistyä, odotamme pääsyä vapauden tilaan.
Mielemme harhat ovat voimakkaita häiriötekijöitä, jotka estävät meitä tuntemasta itseämme ja sisällämme tapahtuvia asioita. Egolla on halu ja tavoite, joka ilmenee myös henkisenä suorittamisena.
Moni on varmaan huomannut, kuinka monelle meistä ”valaistuminen” on suorastaan pakkomielle. Kyseinen häiriökäyttäytyminen on kuin mikä tahansa egon verhoama tavoite- palkinto ideologia. Kun meitä on tarpeeksi kauan piiskattu henkisen hyvinvoinnin merkityksen käyttöönotosta, olemme alkaneet suorittaa henkistä kasvua. Tämän ilmiön irvikuva on "saavuttaa valaistumisen tila". Onko kukaan koskaan pohtinut, mitä valaistuminen tarkoittaa? Tarkoittaako se kaikesta muusta korkeammalla olemista, vai tarkoittaako se mestaroitumista johonkin tehtävään?
”Kaksi vuotta ennen valaistumistani olin julistanut, että valaistumista ei todennäköisesti ole olemassakaan”, Dave Oshana kertoo. Nykyisin, vajaat 20 vuotta myöhemmin hän on kansainvälisesti tunnettu henkinen opettaja. ”Tiedostin oman valaistumiseni yhtäkkiä herätessäni aamuviideltä kesäkuun 19. päivä vuonna 2000”, Oshana kuvailee omaa polkuaan. Hän oli tuolloin kolmikymppinen. Yhtäkkiseltä vaikuttanutta valaistumista tosin edelsivät muutokset, joita hän ei tuolloin tunnistanut, mutta havaitsi jälkikäteen.
Me ihmiset olemme kaikki syntyjämme onnellisia, mutta kulttuurimme ja kasvatuksemme ovat saaneet meidät unohtamaan tämän totuuden. Kiinnymme asioihin ja ihmisiin, sekä luomme odotuksia siitä, millaista elämän kuuluisi olla. Mitä jos voisimme vapautua näistä kiintymyksistä ja oletuksista? Anthony De Mellon menestyskirja, Havahtuminen, opastaa meitä tällä tiellä.
Henkinen herääminen, henkinen ylösnouseminen ja valaistuminen, termejä suorastaan vilisee ja vähemmästäkin menee sekaisin. Jokaisen asian nimilaputtamiselle ei sinänsä liene syytä, mutta rationaaliseen ajatteluun tottuneena olo helpottuu ja ehkäpä vastustuskin vähenee, kun asiat jäsennetään mielen lokeroihin. Henkisyydestä kirjoittaminen on haastavaa, sillä totuuksia on yhtä paljon kuin ihmisiä. Ja koska vasta marginaalinen ihmismassa on herännyt, ei henkisyyden ympärille ole vielä ehtinyt muodostua stabiilia sanastoa, jonka kaikki ymmärtäisivät yhtälailla. Samoin jäänee absoluuttinen totuus piiloon, sillä polkuja on monia ja ne kaikki vievät ennemmin tai myöhemmin perille. Eikä mikään näistä poluista ole sen enempi oikea tai väärä.
Jed McKennan kirja Kaiken teoria, valaistunut näkökulmaon varsin haastava kirja - tietyltä osin. Toisaalta sen keskeisin sanoma - Jos totuus on kaikki ja tietoisuus olemassa, niin tietoisuus on kaikki - on hyvin selkeä. Luettuasi voit itse päätellä mihin suuntaan vaaka kallistuu.
Karman käsitettä käytetään paljon, mutta se ymmärretään usein täysin pieleen. Kyseessä ei ole pelkästään siitä, että "paha saa palkkansa" tai että "sen minkä taakseen jättää sen edestään löytää". Mutta karmaa ymmärtääkseen täytyy miettiä sitä, mikä on hyvää – ja minkälaisista hyvistä teoista voi odottaa karmista palkkiota, ja minkälainen se voi olla. Olennaista on ymmärtää se, että karma toimii tekojen seurausten perusteella. Tässä muutamia suuntaviivoja tunnistamaan nämä omassa elämässään.
Siddharta Gautama eli Buddha oli koko buddhalaisuuden ja uskonnon alkuisä. Buddha onnistui siinä, mihin monet yksityiset ja yhteisöt näinä päivinä pyrkivät; valaistumiseen ja irtaantumiseen kärsimyksestä ja mielestä. Buddhalaisuus on syntynyt perustajansa Siddharta Gautaman elämäntarinan ympärille. Hänen syntymästään ei ole tarkkaa tietoa, mutta vuosia 563 ja 543 ennen ajanlaskun alkua on esitetty.
Henkisen polun kulkijoina olemme etsijöitä, äärettömän valon, tietoisuuden ja iänkaikkisen totuuden etsijöitä. Olemme siis hyväksyneet henkisemmän elämän tietoisesti. Tällä on myös suuri vaikutus siihen, miltä elämämme tuntuu ja miten sen koemme.
Alkemia on pintapuolisesti katsottuna muinainen oppi, jonka tarkoituksena oli muuttaa metalli kullaksi tai löytää tie ikuiseen elämään. Niinpä alkemiasta tuli synonyymi vaurauden ja kuolemattomuuden tavoittelulle. Alkemia merkitsee kuitenkin myös salaista tiedettä valaistumisen ja vapautumisen tielle. Mitä alkemia voisi opettaa modernille henkisen polun kulkjalle?
Alkemia on ikivanha oppi, jonka tavoitteena on muuttaa epäaitoja metalleja kullaksi. Keskiajalla alkemiaa kutsuttiin hermeettiseksi taidoksi ja sitä pidettiin oppina, joka yhdistää kaiken tiedon, sillä se edellyttää laajaa luonnon salaisuuksien tuntemista ja sisälsi aineksia lääketieteestä, kemiasta, fysiikasta, metallurgiasta, taiteesta, astrologiasta, mystiikasta ja henkisyydestä. Mutta mitä sillä on annettavaa nykypäivän ihmiselle?
Tapasin eilen ystävän, joka on ikänsä tiennyt olevansa täynnä rakkautta. Samalla hän oli kantanut tietoa omasta mitättömyydestään ja oli siksi halunnut ohittaa itsensä ja palvella muita ja maailmaansa rakkaudellaan. Tuloksena oli ollut aina vain tiivistyvää kärsimystä niin hänelle kuin hänen ympäristölleenkin, sillä hänen rakkaudessaan oli ollut menneisyyden paskan varjo, jota hän ei ollut osannut nähdä.
Tapasin olennon, joka oli aivan kuin minä. Hän tuli kuin sinetöimään sen pyhän, johon olin tuona aamuna herännyt kuoltuani omalle menneisyydelleni eli sille vanhalle paskalle, joka oli vääristänyt minunkin rakkauttani. Rakkaus on luomisen pyhä ihme minussa ja sen ikuinen aalto minun kauttani, ja tuo paska oli kertynyt kaikista niistä menneisyyden supistavista ja rajoittavista peloista, joita minä olen pyhään mieleeni säilönyt.
Me elämme voimakkaassa muutoksen ajassa, jossa kaikki yhteiskuntamme vanhat erillisyyden harhasta, eli pelosta kumpuavat uskomusjärjestelmät ja struktuurit alkavat murentua. Sitä ei tarvitse pelätä ja se aiheuttaa tuskaa ja pelkoa vain jos pidämme väkisin noista vanhoista uskomuksista ja tavoistamme kiinni. Me elämme huikeassa ajassa jossa tiede ja henkisyys, mieli ja sydän alkaa tulla kauniilla tavalla yhteen. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa me kykenemme tieteen avulla havainnoimaan jokaisen löytämämme historiallisen opetuksen ja uskonnon pohjimmaista totuutta, sekä sitä viisautta joka on vielä tänäkin päivänä lukuisten alkuperäiskansojen keskuudessa, eli totuutta siitä että me todella olemme jokainen kaikkein fundamentaalisimmalla tavalla yhtä ja yhteydessä toisiimme sekä myös luontoon ympärillämme. Meitä kutsutaan nyt voimakkaasti löytämään rohkeus alkamaan elämään tuon ihmiskunnan syvimmän totuuden mukaan.
MAAILMAN LAIDALLA
jumalainen sielu
Kristallit kilisevät ranteissa, meditaatiotyynyt kutsuvat ja Instagram pursuaa inspiroivista henkisistä mietelauseista. Mutta mitä tapahtuu, kun henkinen kasvu muuttuu suorittamiseksi, ylemmyydentunteeksi tai paoksi arjen realiteeteista? Kirjailija Tobias Mehnert puhuu suoraan siitä, mistä henkispiireissä usein vaietaan: sudenkuopista, joihin etsijä voi pudota matkallaan kohti valaistumista.