Skip to main content

Sinä olet Graalin pyhä tai paskainen malja

  • Klaus Rahikainen
TILAAJILLE

Tapasin eilen ystävän, joka on ikänsä tiennyt olevansa täynnä rakkautta. Samalla hän oli kantanut tietoa omasta mitättömyydestään ja oli siksi halunnut ohittaa itsensä ja palvella muita ja maailmaansa rakkaudellaan. Tuloksena oli ollut aina vain tiivistyvää kärsimystä niin hänelle kuin hänen ympäristölleenkin, sillä hänen rakkaudessaan oli ollut menneisyyden paskan varjo, jota hän ei ollut osannut nähdä.

Tapasin olennon, joka oli aivan kuin minä. Hän tuli kuin sinetöimään sen pyhän, johon olin tuona aamuna herännyt kuoltuani omalle menneisyydelleni eli sille vanhalle paskalle, joka oli vääristänyt minunkin rakkauttani. Rakkaus on luomisen pyhä ihme minussa ja sen ikuinen aalto minun kauttani, ja tuo paska oli kertynyt kaikista niistä menneisyyden supistavista ja rajoittavista peloista, joita minä olen pyhään mieleeni säilönyt.

Tapasin siis ihmisen, joka on niin kuin kaikki muutkin ihmiset. Hän oli vain harvinaisen tietoinen niin omasta pyhyydestään kuin omista paskaisista eli tummista tunnoista, jotka hänenkin valoaan rajoittivat. Hän oli heräämässä, minä olen heräämässä ja sinäkin heräät kun olet siihen valmis, sitten kun sitä koko olemuksellasi haluat.

Herääminen on heräämistä niiden menneisyyden varjojen rajoittamasta unesta, johon olet muiden kaltaistesi houkuttamana alistunut. Herääminen on oman pyhyytesi ja luomisvoimasi tunnistamisesta ja sen vapauttamista menneisyytesi varjojen vallasta. Herääminen on luopumista kaikesta syyllisyydestä, surusta ja ahdistuksesta, jota olet tottunut kantamaan ja maailmallesi heijastamaan. Herääminen on sen huomaamista, että sinä olet elämän kaikkein suuri mysteeri, jonka paljastumista olet iän kaiken halunnut välttää ja väistää. Sinä olet Graalin malja. Sinä olet Elämä Itse, jonka sinä olet tuominnut omien varjojesi ahdistavaan vankilaan.

Sinun mielesi on Elämän pyhä astia, loputtomasti luova kaikkeus sinussa. Sinä et ole sitä huomannut, sillä olet tuominnut itsesi kadotukseen ja unohdukseen. Siksi olet täyttänyt tuon oman pyhän Graalin maljasi kaikilla mahdollisilla tummilla tunnoilla kuten surulla, ahdistuksella, syyllisyydellä, tuomiolla ja vihalla. Ja näin pyhä mielesi on tuottanut niin kehossasi kuin maailmassasikin näkyvän paskaisen todellisuuden, josta pyhyys tuntuu olevan kaukana ? Ja silti sinun pyhä mielesi on luonut sen eli heijastanut tunnollisesti maailmasi valkokankaalle juuri sen mitä sinä mielesi pyhässä tilassa kannat.

Myös oma kehosi on osa maailmaasi ja siis pyhän mielesi luomus. Siksi se sairastaa sinun pelkojasi, surujasi ja ahdistuksiasi eli kaikkea sitä minkä pyhän mielesi piiloihin olet sullonut. Sinä olet kaiken paranemisen avain ja koko maailmasi ainoa pelastaja. Puhdista pyhä mielesi kaikesta ajan kuonasta ja vapauta näin niin kehosi kuin maailmasikin menneisyytesi painolasteista. Sinä olet pyhä luova mieli eli se Graalin malja, jota me ihmiset olemme turhaan toisistamme ja maailmastamme etsineet. Puhdista maljasi kaikesta siitä vanhasta paskasta, jota olet ihan liian kauan maailmasi kautta kierrättänyt ja vahvistanut. Puhdista pyhä maljasi ennen kuin sen kantamat tuomiolauseet johdattavat sinutkin ikuiseen kadotukseen, siis kuviteltuun sellaiseen ?

Sen saat minkä tilaat ja tilauksesi on kaikki se mitä pyhässä kaikkeutta luovassa ja kantavassa mielessäsi kannat. Ja on ihan sama kannatko sen tietämättäsi vain tietäen. Siksi on tärkeää tutkia kaikki se vanha paska, jota olet mieleesi varastoinut. On aika luopua sen peittelemisestä tai koristamisesta, sillä paska on paskaa myös Graalin pyhässä maljassa eli sinun mielessäsi. Ja pyhä paska niin kuin kaikki muukin on jotain, joka on jo käytetty ja jota ei enää tarvita. Siksi on syytä lapioida se pois mielestäsi, jotta se pääsee hajoamaan ja kompostoitumaan muhevaksi mullaksi eli aineeksi ja alustaksi, josta uusi iloinen luominen voi kummuta.

On uuden luomisen aika, mutta se on mahdollista vasta kun kaikki vanha paska on katsottu ja tarpeettomaksi havaittu. Eli sitten kun sinun pyhä Graalin maljasi on puhdistettu ja mielesi on taas tyhjää täynnä. Tämän kaiken paskan luomisen vain sinä itse voit tehdä, sillä vain sinä olet oman mielesi ja maailmasi luoja, ei kukaan muu! Kaikkien meidän on tehtävä tuo inha työ ihan itse, niin sinun kuin minunkin, mutta sen tehtyämme meitä odottaa Elämän ikuinen ilo ja rakkaus, se autuus josta kaikki kerran alkoi ja johon se luonnostaan päättyy. Alussa oli ilo, joka lauloi ja loi, ja lopussa kiitos seisoo ?

PS. Tässä erään lukijan kaipaamia käytännön ohjeita tuon paskan luomiseen ? Hän sanoi, että "Se on vain helpommin sanottu kuin tehty" ja minä vastasin, että myös tuo lause on sitä samaa mielissä kieppuvaa paskaa, joka suttaa meidän mielemme pyhän maljan. Se saa meidät antautumaan tuolle paskalle ja olemaan puuttumatta siihen kun se nousee pintaan. Ja se puuttuminen on oikeesti ihan helppoa, kunhan alat harjoitella ? Eli aina kun paska nousee pintaan sinä nöyrästi tunnistat sen siinä, eli omassa pyhässä mielessäsi, mutta sen jälkeen et enää puutu siihen. Et yritä tehdä sille mitään, et kiellä sitä etkä työnnä takaisin aliatajuntasi pohjamutiin. Et koeta pyhittää tai kaunistella sitä, koristella lehtikullalla tai välkkyvillä kristalleilla. Etkä koeta kurkottaa siitä pois luomalla joitain ihmeen ihania tai autuaan uljaita paremmasta tulevaisuudesta, joka ei koskaan voi syntyä reaktiona vanhaan paskaan.

Sinä siis tunnistat mielessäsi lilluvan paskan, mutta et enää puutu siihen millään lailla, et tikullakaan ? Silloin tuo mielen paska, joka on oikeasti vain paikoilleen pysähtynyttä luomisenergiaa, alkaa maatua ja palautuu aikanaan Elämän Itsensä ikuiseen kenttään, josta sinä sen kerran itse todeksi ja erilliseksi ajatusolennoksi nostit. Aivan niin kuin nostit itsesikin eli sen ajallisen olennon, joksi itseäsi kuvittelet. Sinulla on kaikki valta! Käytä sitä ja kohtaa kaikki mielesi paska yksi kerrallaan kunnes tuo luova Graalin maljasi on taas tyhjä ja pyhä eli ihan mitä vaan ?

Klaus Rahikainen
https://klausrahikainen.com/