Olet varmasti kuullut puhuttavan sekä luonnon että joogan hyvinvointivaikutuksista. Molemmat auttavat sekä kehoamme että mieltämme voimaan hyvin. Suomeen on viime vuosina rantautunut myös metsäjooga – tai voisi kenties paremminkin sanoa sen olevan juuri suomalaisten juttu, sillä harva ulkomaalainen joogaopettajakaan on siitä kuullut. Kuten ei saunajoogastakaan.
Jooga tuo mieleen vääntyneitä ihmiskehoja, hengitystekniikoita, kurinalaisuutta ja Intian. Joogia ohjaavat eettiset ohjeet, mutta tuovatko ne elämään kuria vai lempeyttä itseä kohtaan?
Jooga on kokonaisvaltaisesti mieleemme ja kehoomme vaikuttava liikuntalaji. Joogan harjoittamisen ansiosta kehitämme pitkäjänteisyyttä, keskittymiskykymme paranee ja stressi lievittyy. Jooga parantaa kehon voimaa ja notkeutta. Kehostamme tulee joustava, notkea ja virheasennoista kumpuavat kiputilat hellittävät. Moni saa joogasta helpotusta kehollisiin vaivoihin, kuten selkäkipuihin.
Silmän osuessa ensimmäisen kerran Joogaruokaa-kirjan kanteen, houkuttelee se saman tien tarttumaan teokseen ja tutustumaan sen antiin. Kirjan sisältö näyttää yhtä herkulliselta kuin kannessa komeilevat tuorerullatkin. Tästä kirjasta erityisen tekee se, että ruoat ovat maukkaita, mutta samalla terveellisiä! Reseptejä selatessa tekee mieli kokeilla yhtä jos toistakin pääruokaa ja herkkua.
Tässä sarjassa kirjoitetaan siekailemattoman rehellisesti joogaharjoituksen ja meditoinnin sujumisesta. Päiväkirjaa ei kannata lukea, jos etsit yleviä, esoteerisiä ja mystisiä viisauksia. Mikäli olet elämää ihmettelevä ihminen, jolle henkisyys ja henkinen kehitys sekä henkinen harjoittaminen ovat tärkeitä asioita, päiväkirja todennäköisesti kiinnostaa sinua.
Syksy tuo harjoitusrutiinit. Olen odottanut sitä. Ensimmäinen joogatunti vaikutti syvällä alitajunnassa, ja pari päivää tunnin jälkeen joogasin unissani. Se oli paras uni pitkään aikaan. Koen vahvasti, että uni liittyi henkisellä polulla etenemiseen. Olin löytänyt takaisin ytimeeni, saanut yhteyden olevaiseen ja sielu kiitti tästä lahjasta unessa.
Joogaharjoitus arkipäiväistyy. Se tarkoittaa esteitä meditaatiossa onnistumiselle. Utelias, tutkiva tarkkailija vaipuu olemattomiin. Harjoituksen esteeksi muodostuu tietävä asenne: tiedän mitä tehdään, mitä tapahtuu, mistä on kysymys. Ikään kuin sitä ei tarvitsisi kokea ja elää. Syksyn arkirutiinit ovat käyneet tutuiksi. Kunkin arkipäivän kuljetukset, ruokailut, aikataulut ja ohjelmat hoituvat rutiinilla. Rutiinien pyörittäminen ei vaadi päänsisäistä organisointia. Sorrun elämään automaattiohjauksella.
Hektisessä maailmassamme henkiset retriitit ovat keino painaa elämän stop-nappia, tai etsiä vaikkapa merkityksellisempää matkakokemusta. Henkiset retriitit ovat kauan olleet ennemminkin henkisyyden etsijöiden suosiossa, mutta nykyisin ne kiinnostavat myös ihan tavallisia lomamatkailijoita. Minkälaisia ovat henkiset retriitit ja mitä ne voivat tarjota sinulle?
Oletko joskus tullut ajatelleeksi, että joogaa ja meditaatiota harrastavat ihmiset vaikuttavat pitävänsä itseään muita parempina? Uusien tutkimusten mukaan olet ollut oikeassa.
Intiasta kotoisin oleva, vuosisatojen perinteet omaava jooga vie useimpien ajatukset mystiseen maahan, jossa kaduilla istuvat käärmeenlumoajat ja kojuissa tuoksuvat mausteet. Joogan avulla parannutaan, päästään lähemmäs jotain suurempaa ja löydetään uutta omasta itsestä.
Poikkeusolosuhteissa, kutsen sairastuessa tai koronan aikana elämä rajoittuu kotiin. Pystymme ehkä piipahtamaan ruokaostoksilla tai apteekissa. Joogakoulut, kirkot ja meditaatiokeskukset ovat kiinni, emmekä voi tavata ystäviämme. Kokosimme viisi vinkkiä henkisyyden harjoittamiseen poikkeusolosuhteissa.
Kelly McGonigal on ilon, toivon ja merkityksellisyyden lähettiläs. Hän edistää yhteyden kokemista - ihmisten yhteyttä itseensä, toisiinsa ja johonkin suurempaan. Hän on kirjailija, psykologi ja kouluttaja, joka kannustaa meitä tukemaan toinen toisiamme ja jatkamaan yrittämistä vastoinkäymisten kohdatessa. Suomentaja Taavi Kassila ei esittelyä kaipaisi – hän on tunnettu Suomen joogaguruna, kirjailijana ja joogaopettajana.
“Inner engineering on kiehtova teos Sadhgurun opetuksista ja oivalluksista. Jos olet valmis, voit herättää sen avulla sisäisen älykkyytesi, äärettömän ja korkeimman nerouden, joka heijastaa maailmankaikkeuden viisautta.” (Deepak Chopra)
Henkisyys on Inderjit Kaur Khalsan mukaan mielentila, johon on monta polkua. Kirja Aikamatka - Sielun reissukirjakirjailija kertoo oman matkansa, mutta millainen on sinun matkasi, rakas lukija?
Mudra-sana saattaa olla sinulle tuttu joogatunnilta, jossa näitä käsiliikkeitä yhdistetään usein asanoihin ja meditaatioon. Mutta mikä on mudra ja mikä vaikutus sillä on mieleen ja kehoon, sitä tutkimme seuraavaksi.
Mantrat ovat sanoja tai lauseita, jotka toistetaan usein meditaatiossa, rukouksissa tai henkisessä harjoituksessa. Joogan kasvattaessa suosiotaan, yhä useampi meistä on toistanut ainakin joogatunnin alussa tai lopussa OM-mantraa. Nämä kielelliset toistot ovat olennainen osa monia itämaisia uskontoja ja perinteitä, ja niillä uskotaan olevan syvä vaikutus sekä mieleen että kehoon. Sana "mantra" juontaa juurensa sanskritinkieliseen sanaan, ja se voidaan jakaa kahteen osaan: "man", joka tarkoittaa mieltä, ja "tra", joka tarkoittaa kuljetusta tai ajoneuvoa. Toisin sanoen, mantra on mielen väline – voimakas ääni tai värähtely, jonka avulla voit siirtyä syvään meditaatiotilaan.
Perinteinen Hathajooga tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan hyvinvointiin ja itsetuntemukseen. Tämän joogatyylin filosofian keskipisteessä on ”Seitsemän oksaa”, joista jokainen edustaa ainutlaatuista näkökulmaa joogailijan matkalla sisäiseen muutokseen ja henkiseen heräämiseen. Termi "Hatha" juontaa juurensa sanskriitin sanoista "ha" (aurinko) ja "tha" (kuu), symboloiden vastakkaisien voimien yhtymistä kehossa ja mielessä.