Viisi vinkkiä henkisyyden harjoittamiseen poikkeusolosuhteissa

Poikkeusolosuhteissa, kutsen sairastuessa tai koronan aikana elämä rajoittuu kotiin. Pystymme ehkä piipahtamaan ruokaostoksilla tai apteekissa. Joogakoulut, kirkot ja meditaatiokeskukset ovat kiinni, emmekä voi tavata ystäviämme. Kokosimme viisi vinkkiä henkisyyden harjoittamiseen poikkeusolosuhteissa.

Vinkki 1: Meditoi siellä missä olet, tehden sitä mitä teet

Meditaatioon on nyt paremmin aikaa kuin aikaisemmin. Voit päättää meditoida esimerkiksi sen ajan, joka aiemmin kului työmatkoihin. Meditaatioon ei tarvita muuta kuin hengitys ja päättäväisyyttä. Meillä on joka hetki tilaisuus hiljentää mielemme ja keskittyä hengitykseemme. Tai hengityksen sijaan siihen arkiseen puuhaan, mitä teemme. Vanhan sanonnan mukaan, jos meillä on aikaa hengittää, meillä on aikaa meditoida. Joten meditoikaamme – joko rauhalliseen meditaatiotilaan asettuen, tai arkisten kotiaskareidemme lomassa.

Vinkki 2: Osallistu joogakoulun verkkotunnille

Moni joogakoulu on siirtänyt joogatunteja verkkoon. Maksulliset tunnit mahdollistavat joogakoulun jatkuvuuden normaalioloissa. Joogatunteja on myös tallenteina, joita on mahdollista hankkia maksutta käyttöön.

Jos et halua osallistua joogakoulun tunnille, voithan aina sopia videotreffit ystäväsi kanssa ja tehdä videotreffeillä yhtäaikaista harjoitusta. Virtuaaliset joogatunnit eivät korvaa siistin ja hämyisen joogasalin rentouttavaa, mystistä tunnelmaa. Sen hyväksyminen auttaa meitä tyytymään nyt saatavilla oleviin virtuaalitunteihin. Osallistuessamme joogakoulun verkkotunneille saatamme kasvaa arvostamaan vielä edessämme tulevaisuudessa odottavia tunteja aivan oikeassa joogakoulussa – ei olohuoneen matolla lasten leikkiautojen seassa.

Vinkki 3: Tee hyviä tekoja

Hyvien tekojen aika on nyt. Tarkemmin ajatellessamme huomaamme, että hyvien tekojen aika on aina. Mutta ennen kaikkea nyt. Vaatii luovuutta keksiä, kuinka palvella lähimmäistämme nyt, kun emme voi kohdata kasvokkain. Naapuriapuun on kuitenkin monta tapaa. Voimme tarjoutua lenkittämään naapurin, ystävän, työkaverin tai sukulaisen koiran. Meillä on mahdollisuus ilmoittautua lähimmän seurakunnan vapaaehtoistyöntekijäksi ja päästä tekemään vanhuksen ruokaostokset, voimme istuttaa nalleja ikkunalle ohi kulkevia lapsia ilahduttamaan, voimme kadulla hymyillä vastaantulijalle ja tervehtiä häntä kohteliaasti.

Ystävyys ei sairastuta ketään. Meillä on edelleen mahdollisuus soittaa vanhoille ystäville, joista emme ole kuulleet pitkään aikaan. Meidän kannattaa soittaa vanhoille sukulaisillemme, jotka ovat pakotettuja elämään karanteenia muistuttavissa oloissa, eristyksissä ja yksin. On hauska saada perinteisessä postissa kulkeva, omin käsin kirjoitettu kirje. Koska viimeksi kirjoitit sellaisen? Nyt on aika.

Voimme tehdä iloisen tervehdyksen youtubeen ja jakaa linkkiä ystävillemme, työkavereillemme ja sukulaisillemme. Voimme lukea satukirjaa videolle ja jakaa videon pienten lasten vanhemmille, jotta he saisivat keskittyä etätyön tekoon lasten ollessa kotona ja katsoessa videota. Ystävällisyys ei vie aikaamme. Se on tapa tehdä ne asiat, jotka jokatapauksessamme teemme.

Jos saamme elää poikkeusolosuhteissa perheen kanssa, kannattaa nyt panostaa sisarussuhteisiin ja parisuhteeseen. Hyviä tekoja oman perheen jäsenille tekemällä vahvistamme lähiyhteisöämme ja sen henkisyyttä.

Vinkki 4: Pysähdy kuulemaan sisintäsi

Elämän inventaarille on nyt aikaa. Kuljenko oikeaan suuntaan, vai tarvitsisinko kenties suunnan muutosta? Poikkeusolosuhteet pakottavat meitä irtautumaan totutusta. Emme voi piipahtaa kahvilaan, kulkea viipyillen houkuttelen lasivitriinin edessä ja valita houkuttelivinta smoothieta nautittavaksi yhdessä rakkaiden ystäviemme kanssa. Emme pysty halailemaan suvun vanhimpia, kyläilemään ja jakamaan arjen elämää kasvotusten laajan ystäväpiirin kanssa.

Aikaa yksinololle ja hiljaisuudelle jää enemmän. Voimme hyödyntää tuon ajan itsetutkiskeluun ja havainnoimaan mieleemme poikkeusoloissa nousevia kysymyksiä, tuntemuksia, pelkoja ja toiveita. Voimme rauhoittua pohtimaan, olemmeko eläneet haluamaamme elämää. Näkyvätkö arvomme siinä, millaista on arkemme? Tiedämmekö edes, mikä meille on arvokasta? Vastaukset eivät löydy heti, vaan ne tulevat hitaasti. Nyt jos koskaan on aika tehdä elämän inventaari ja ryhtyä tarvittaviin muutoksiin.

Vinkki 5: Lue henkistä kirjallisuutta

Lukemisen lisäksi voit kuunnella äänikirjoja. Äänikirjoja kuunnellessa kotitöiden tekeminen ei olekaan enää tylsää ja puuduttavaa, vaan aika lentää kuin siivillä. Ja jos aikaa on, kannattaa kirjan ääreen pysähtyä kunnolla. Voimme keskittää kaiken tarkkaavaisuutemme kirjan sanoman pureskeluun. Lukuhetkeen kannattaa varata mukaan muistiinpanovälineet, kun luemme vaativaa henkistä kirjallisuutta. Voimme hyväksyä, että etenemistahti voi olla hidasta. Lukeminen ei ole suoritus, jossa hosutaan maaliin asti ja kohti uutta teosta. Voimme lukea samaa kirjaa jopa vuosia, yhä uudelleen, aina puhuttelevimpaan kohtaan pysähtyen. Lukiessamme voimme kirjoittaa tärkeät oivallukset ylös. Näin annamme niille aikaa syventyä osaksi maailmankatsomustamme ja tapaamme olla.

Nopeasti lävitse luettu kirja ei lisää kenenkään henkistä kasvua. Se kertoo egon vallasta ja malttamattomasta mielestä. Haluamme saavuttaa, olemme ahneita, mikäli kahlaamme henkisiä teoksia lävitse kuin kiinalaisturisti kameran takaa vilkaistuja matkailukohteita. Nopeuden sijaan meille kullekin ajankohtaisen, sielumme kanssa resonoivan sanoman pohdiskelu lisää henkistä kehitystämme. Saavutamme enemmän lukemalla lauseen sisäistäen, kuin mitä saavutamme lukemalla koko kirjan nopeasti lävitse kahlaten. Henkistä kirjallisuutta lukiessamme emme yritä ohjata lukuprosessia liikaa, emme ainakaan ulkoapäin tulevilla mittareilla, kuten etukäteen päätetyillä kappale- tai sivumäärillä. Sen sijaan meidän kannattaa antaa kaiken tapahtua omalla painollaan. Vaikutumme kirjoista ja annamme niiden muuttaa meitä.

Elämä on kasvamista – poikkeusoloissakin.