Seiðr [SAY-der] on ikivanhaa norjalaista taikuutta. Sen keskiössä on pyrkimys nähdä tulevaisuuteen ja vaikuttaa tulevien tapahtumien kulkuun. Seiðria voidaan käyttää sekä siunauksiin että kirouksiin. Seiðrin juuret juontavat niinkin kauas kuin myöhäiselle rautakaudelle. Norja oli seiðrin kehto, jossa tätä taikuuden muotoa pääasiallisesti harjoitettiin. Kristinuskon myötä seiðr kuitenkin hiljalleen hävisi. Tänä päivänä tiedämmekin siitä enää hyvin vähän, ja seiðr yllä leijuu mystiikan verho.

Tarkoituksella kukaan tuskin pukeutuu vaatteisiin, jotka on valmistettu epäeettisesti. Mutta eettisiä vaatteita ei ole kovin helppo löytää. Miksi niiden etsiminen yleensäkään on kuluttajan vastuulla?

Kun Tatyana Vasilievna Kobezhikova syntyi, kotka laskeutui ja myrsky nousi – kuin luonto olisi tunnistanut uuden shamaanin.
Hakassikulttuurin perinteitä kantava Tatyana, Umai Ine eli “sateenkaarinainen”, kasvoi näkemään henkiä ja kuulemaan eläinten viestejä. Vasta aikuisuuden rajalla koettu henkinen herääminen vahvisti hänen kohtalonsa: shamaanin tie oli hänelle ennalta määrätty. Tänään hän on yksi Siperian tunnetuimmista shamaaneista.

Voimaeläin – tuo näkymätön ja hiljainen hahmo vierellämme. Monille voimaeläin on jo varsin tuttu käsite, toiset eivät ehkä ole koskaan kuulleetkaan siitä. Suurta joukkoa ihmisistä voimaeläinten maailma kiehtoo aina silloin tällöin, ja uteliaisuus nostaa tuolloin päätään. Mistä tiedän, mikä on juuri minun voimaeläimeni?

”Mikä on aina valkoinen takki päällä päivin ja öin?” kyselee vanha suomalainen arvoitus. Koivuntuohihan se! Entisaikaan kaikkea ei saanut valmiina kaupasta. Vanha kansa osasikin käyttää lähimetsistä saatavia luonnonmateriaaleja kaikin tavoin hyödykseen. Taidot opittiin joko kokeneemman opastuksella tai kantapään kautta kokeilemalla. Yksi tällainen materiaali oli koivuntuohi – joustava, kestävä, monikäyttöinen ja kaunis raaka-aine, josta voi valmistaa mitä moninaisempia tarve- ja koriste-esineitä.

Tuhansien järvien maassa on luonnollista, että kesästä nautitaan veden äärellä. Mutta minkälainen suhteemme veteen on nykyään? Entä voiko sitä muuttaa?

Kävelet sademetsässä ja vastaan huojuu jaguaari, joka on ilmiselvästi pilvipäissään. Absurdi kohtaaminen voisi hyvin olla elokuvasta tai unesta, mutta on mahdollinen reaalimaailmassakin. Tutkijat ovat nimittäin huomanneet jaguaarien nautiskelevan caapi-kasvin päihdyttävistä ominaisuuksista. Caapi on liaanikasvi, joka kasvaa Amazonin sademetsissä. Se tunnetaan myös nimellä Ayahuasca tai Yagé. Suomalaisten suussa kasvi on saanut nimen amazoninajahuaskaliaani.

Kesä on hyvää aikaa omaksua uusia kauneudenhoitorutiineja – tai hylätä turhat tavat. Parhaat ystävät tässä projektissa ovat maalaisjärki ja keittiönkaapit.

Taide voi olla hyvä apu shamanistisessa matkanteossa. Moni shamanisti käyttääkin taidetta meditaation apuvälineenä. Kokosimme viisi vinkkiä niille, jotka etsivät inspiraatiota henkisen minänsä kehittämiseen tai luontoyhteyden vahvistamiseen shamanistisen taiteen kautta.

Suomalaisessa mytologiassa arkkityypit ilmenevät jumalhahmoissa, luonnonhengeissä ja tarinoiden toistuvissa rooleissa. Entä tunnetko suomalaisen kansanperinteen naisarkkityyppejä, jotka auttavat ymmärtämään ihmismieltä ja toimivat myös psykologisina peileinä, samalla kun tekevät tarinoista ja myyteistä vaikuttavia ja ikiaikaisia. Mutta millaisia naisarkkityyppejä olivat Päivätär, Kuutar, Suvetar, Mielikki ja Vellamo?

Tuntuuko siltä, että pää on pilvissä ja haluat palauttaa ajatukset maan tasalle? Ota haltuun juurichakran ABC. Juurichakraa voit hoitaa muun muassa syömällä maadoittavaa ruokaa ja liikkumalla paikoissa, joissa maa-elementti on vahvasti läsnä. Jos olo on juureton, ailahteleva ja ajelehtiva, voi ongelma juontaa juurensa juurichakraan. Juurichakra on ensimmäinen kehon seitsemästä energiakeskuksesta. Tämä häntäluun juuressa sijaitseva keskus on ihmisen yhteyspiste maahan.

Joka ainoa kevät se ihmetyttää, miten pienestä siemenestä voi kasvaa jotain niin upeaa. Istuta ruukkuun siemen ja seuraa seuraavien kuukausien aikana kasvun ihmettä.

Auteretar, Otavatar ja Suonetar ovat kolme luonnonvoimasta hengetärtä suomalaisesta kansanperinteestä. Mutta mitä nämä ikivanhat luonnonvoimat edustivat ja olisiko niillä vielä käyttöä nykypäivän naisille? Muinoin erilaisia hengettäriä lymysi lähes joka paikassa, niin asuintaloissa, ulkorakennuksissa kuin luonnossa. Nämä mystiset olennot lienevät nykyihmiseltä piilossa, mutta heidän sanomansa kantaa kyllä!

Muistan iäkkään sukulaisen sotajutuista erityisen hyvin kaksi. Ensimmäinen kertoi siitä, miten hän, tuolloin nuori nainen, kulki matkan evakkoon lehmän kanssa. Toinen taas kertoi siitä, miten hän pienenä tyttönä oli surrut kovasti perheen sodassa kuollutta hevosta. Luulen, että kertomukset painuivat mieleen siksi, että niistä heijastui näiden eläinten tärkeys ja kunnioitus niitä kohtaan.

Shamanismi luonnonuskontona on uskonto, uskomus tai maailmankatsomuksellinen näkemys muiden muassa. Monelta shamanismin harjoittajalta löytyykin kotoaan oma alttari esimerkiksi seremonioita tukemaan. Mikä on alttarin rooli shamanistin elämässä, ja millainen shamanistinen alttari voi olla? Shamanistisella alttarilla voi olla monenlaisia merkityksiä. Yleensä merkitys on alttarin rakentajalle joka tapauksessa hyvin henkilökohtainen, eikä ulkopuolinen välttämättä ymmärrä alttarin merkitystä rakennelmaa katsomalla. Erityisesti ateistin voi olla vaikea sisäistää shamanistisen alttarin syvintä olemusta, jos kohta alttari ei aina avaudu toiselle shamanistillekaan.

Mitä tiedät siitä, mitä muinaiset kuninkaalliset söivät - ja miten voit muuttaa ruokavaliotasi tämän tiedon myötä? Tekstissä käydään läpi planeetan arvokkaimpia ruoka-aineita, joita muinaisten kansojen kuninkaat arvostivat.

Puukeppi oli kiven ohella ensimmäinen ihmisen käyttämä työkalu. Vielä pari sataa vuotta sitten useimmat tarve-esineet valmistettiin Suomessa puusta. Myös ensimmäiset veneet, laivat, pyörät ja lentokoneet valmistettiin suurimmaksi osaksi tai täysin puusta.

Amerikanintiaanien rauhanpiippu on tätä nykyä maailmanlaajuisesti tunnettu perinne-esine. Mutta mistä piippu on peräisin ja millaisiin tarkoituksiin sitä on käytetty? Lakota-legendan mukaan rauhanpiipun toi Valkoinen Buffalonainen ja osa vanhoista seremonioista on käytösssä vielä tänäkin päivänä. Rauhanpiippu on Amerikan alkuperäiskansoille pyhä piippu. Rauhanpiipussa on tapana polttaa tupakanlehtiä ja yrttejä, ja intiaanit ovat käyttäneet sitä kautta aikain erilaisissa uskonnollisissa ja sosiaalisissa tilaisuuksissa. Rauhanpiippu juontaa juurensa hyvin kauas historiaan.

”Jo on mennyt mennyt vuosi, menköhön tämäki vuosi muien vuosien mukahan, muien päivien perästä! Laulelkame, soitelkame, tehkäme iloinen ilta! Ei tässä surulla syöä, ei eletä huolen kanssa, tässä syöähän surutta, eletähän huoletonna. Täss´ on soitot seinämillä, kanteleet kamanan päällä, harput, huilut kammarissa, ilopillit ikkunoilla. Teksti: Kalevala

Joulu lähestyy ja monille se tietää kunnon siivoustalkoita. On mukavaa nauttia juhlasta siistissä kodissa. Mutta tiedostava kuluttaja ja luonnonystävä voi nauttia siististä kodista ja joulun riemusta vielä kirkkaammin mielin, kun huomioi ympäristön siivoamisessaan.