
Muuttamalla ajattelutapaasi muutat elämäsi
Elämäntapojen muuttaminen ei ole helppoa, mutta kaukana mahdottomasta. Muutosprosessissa onnistuminen mahdollistuu, kun opimme ensin muuttamaan ajattelumme. Sisäistä ajattelutapojen muutosta seuraavat aina ulkoiset muutokset.
Muutos, olipa kyse sitten tupakanpolton lopettamisesta, laihduttamisesta tai lenkkeilyn aloittamisesta, on prosessi, johon kuuluu ylä- ja alamäkiä. Se on pitkäkestoinen matka, joka ei etene lineaarisesti. Yllättävän moni elämänmuutokseen ryhtynyt olettaa, että painoa voi pudottaa puoli kiloa viikossa hamaan tappiin asti ja tasaisella vauhdilla, ja että kerran tehty raittiuspäätös pitää hautaan saakka ilman ensimmäistäkään mielitekoa.
Muutos, koskipa se on mitä hyvänsä, edellyttää pitkää askellusta. Jokainen askel kuvaa prosessin eri puolia ja ensimmäinen askel otetaan muuttamalla ajattelua. Laotse on osuvasti sanonut, että muuttaessamme ajatteluamme kaikki muu elämässämme loksahtaa kohdalleen. Ajattelumallimme ohjaavat toimintaamme kuin tietokoneen oletusasetukset. Siksi muutos on aloitettava niiden muuttamisesta. Erityisesti alitajuiset uskomukset itsestä, omista kyvyistä, maailmasta ja muista ihmisistä määrittävät häkellyttävän paljon tapaamme elää ja olla yhteydessä. Maailmankuvalla on merkitystä.
Uskalla unelmoida
Kun rohkenemme kasvattaa mieleemme unelmia, ajatukset alkavat muuttua. Tämä edellyttää, että sallimme hyvää itsellemme – myös syvällä alitajuisella tasolla. Meidän on uskottava, että olemme ansainneet hyvää siinä missä muutkin ihmiset. Kun tämä onnistuu, alkavat unelmat pulputa syvältä sielustamme kuin raikas ja virkistävä lähdevesi.
Mieltä, eli ajatuksia ja muita kognitioita, voi koulia huomaamaan onnistumiset ja kannustamaan. Tämä on hyödyllistä muutoksen tekemisessä sen sijaan, että antaisimme sisäisen kriitikkomme nalkuttaa päivästä toiseen. Unelmat alkavat ajan myötä purkautua inspiroiviksi, jännittäviksi tavoitteiksi ja pienemmiksi välitavoitteiksi. Sen jälkeen tarvitsee enää toimia tavoitteiden eteen.
Huomio ongelmasta ratkaisuun
Ajattelutavan muutoksessa olennaista on se, mihin kohdennamme huomiomme. Sen sijaan, että märehtimisimme ongelmaa, esimerkiksi ylipainoamme, meidän tulee miettiä ratkaisua. Ratkaisuun keskittyminen johtaa todennäköisemmin muutosta edistävään toimintaan. Ongelmaan keskittyminen johtaa masennukseen ja luovuttamiseen.
Kun alamme muutosprosessiin ja ajattelun muutokseen, meidän on ensin tiedostettava vallitseva ajattelutapamme. Millaisia ajatuksia mielessämme liikkuu? Voimme havaita niitä ja todeta neutraalisti, että vai niin, tuollainen ajatus. Niihin ei kannata uskoa kuin lopulliseen totuuteen, eikä niiden negatiivisuutta tai uhkia kannata säikähtää. Voimme olla itsellemme armollisia ja vain havaita erilaiset ajatukset. Ajatusten havainnointiin kannattaa suhtautua kuin mielenkiintoiseen tutkimustyöhön; ahaa, tällaistakin tutkimusaineistoa mielessäni on.
Kun tarkkailemme ajatuksiamme, meidän kannattaa analysoida niitä muutoksen näkökulmasta. Muutoksen näkökulmasta analysoiminen tarkoittaa sitä, että pohdimme, johtaako ajatus tai ajattelutapamme muutokseen vai kauemmas tavoitteistamme. Onko ajatus hyödyllinen? Ellei, niin miten siihen olisi järkevintä suhtautua?
Ei epäonnistumisia, vain oppimistilaisuuksia
Epäonnistuminen on ajatuksena lannistava. Totaalinen tuomio, joka määrää meidät ikuisesti siihen vankilaan, jonka aiemmat elintapamme ja valintamme ovat rakentaneet. Masentavaa!
Kannattaa suhtautua aiemmin epäonnistumisina pitämiimme tekoihin, valintoihin ja yrityksiin lempeämmin; oppimisen kannalta. Oppimiseen keskittyminen herättää toiveikkuutta ja luottamusta sisällämme, ja ne ovat yhteydessä onnistumisiin. Mitä entisistä epäonnistumisista on opittavissa? Miten seuraavalla kerralla voimme toimia toisin?
Kirjoitus perustuu Harri ja Ilkka Virolaisen kirjaan Onnistunut muutos. Sisäisestä muutoksest aulkoiseen muutokseen. Viisas elämä 2019.