Asatru, Druidismi, Shamanismi, Suomenusko, Wicca ja muut luonnonnoituudet, mitä nämä luonnonuskonnot oikein ovat ja mihin ne perustuvat? Jo muinaisina aikoina ihmiset etsivät jumaluutta luonnosta, hengistä, haltijoista tai luonnon voimista. Vaikka kristinuskon leviäminen syrjäytti ja kielsi monet wanhojen kansojen uskomukset pahuutena ja pakanuutena, ovat jotkut niistä selviytyneet myös näihin päiviin saakka. Osa vanhakantaisena, osa nykyaikaistettuna. Juttusarjamme viidennessä ja viimeisessä osassa raotamme noitapadan kantta.

Pahalta onnelta on ennen muinoin suojauduttu paitsi pitämällä kriittiset asiat salassa (jotta niitä ei voida käyttää itseä tai läheisiä vastaan), niin myös erilaisilla taianomaisemmilla keinoilla. Syytä olikin, sillä pahimmillaan saattoi tulla jopa impotenssi pelkästä naapurin katseesta, jos suojaukset eivät olleet kunnossa. Nykyihmisen silmin entisaikoina on käytetty paljon aikaa ja energiaa kaikenlaisen epäonnen torjumiseen ja estämiseen. Yksi tällaisen toiminnan muodoista perustui niin sanottuun varaustaikuuteen ja sen tuomiin moninaisiin mahdollisuuksiin. Varaustaikuuden väkevänä apuna on käytetty myös taikamerkkejä ja amuletteja.