Ennen muinoin syyliä parannettiin mm. kuun ja villalangan avulla. Paiseita (märkiviä tulehduksia) puolestaan nimitettiin sanoilla: putkenpolttama, umpukulju ja muhka.

Ennen muinoin oli mm. seuraavia silmätauteja: silmäpasko, vuoro ja silmäsätkä. En edes yritä arvailla, mitä nämä taudit ovat olleet, mutta parannuskeinot on vähintäänkin mielenkiintoisia. Vai mitä olet mieltä, hoitaisitko silmääsi omalla virtsallasi?

Ennen muinoin oli mm. seuraavia silmätauteja: silmäpasko, vuoro ja silmäsätkä. En edes yritä arvailla, mitä nämä taudit ovat olleet, mutta parannuskeinot on vähintäänkin mielenkiintoisia. Vai mitä olet mieltä, hoitaisitko silmääsi omalla virtsallasi?

Ennen muinoin oli mm. seuraavia silmätauteja: silmäpasko, vuoro ja silmäsätkä. En edes yritä arvailla, mitä nämä taudit ovat olleet, mutta parannuskeinot on vähintäänkin mielenkiintoisia. Vai mitä olet mieltä, hoitaisitko silmääsi omalla virtsallasi?

Jäätyneet aivot eivät ole ainoa ongelma ilman pipoa, sillä korvasärky on perimätiedon mukaan myös pään palelluttamisen tulos. Mutta miten korvapistoa (särkyä) sitten hoidettiin? Suosittuja lääkkeitä olivat mm. pissa, uloste ja viina.

Ennen muinoin oli mm. seuraavia silmätauteja: silmäpasko, vuoro ja silmäsätkä. En edes yritä arvailla, mitä nämä taudit ovat olleet, mutta parannuskeinot on vähintäänkin mielenkiintoisia. Vai mitä olet mieltä, hoitaisitko silmääsi omalla virtsallasi?

Ennen vanhaan oli pelko siitä, että lapsesta tuli vaihdokas, jos se jätettiin yksin ennen ristiäisiä. Lapsen kun saattoi vaihtaa piru, menninkäinen, peikko tai jokin muu otus "huonompaan" versioon.

Koliikki selitettiin ennen muinoin "yöitkettäjällä", joka oli jonkinlainen pahantahtoinen henki tai sitten lasta oli katsottu pahalla silmällä.

Vastasyntyneen pienokaisen hoito on ollut aikamoisen roisia ennen vanhaan. Pesemisessä, pitämisessä ja ruokinnassa oli omat ohjeensa niin muinoin kuin nykyään. Lapsen ensimmäiset ikävuodet.

Vastasyntyneen pienokaisen hoito on ollut aikamoisen roisia ennen vanhaan. Pesemisessä, pitämisessä ja ruokinnassa oli omat ohjeensa niin muinoin kuin nykyään. Jokainen voi valita mieleisensä. 

Alla oleva ei ole sopivaa luettavaa raskaana oleville, niin hurjalta kuullosti synnytys ennen muinoin.

Äidin vatsan muodosta saattoi päätellä paljon tulevan lapsen sukupuolesta, olihan yleisessä tiedossa, että "poika asuu ylempänä, tyttö alempana".

Ennen muinoin tiedettiin konsti jos toinenkin, miten poikia taloon siitetään. Syy löytyi myös keskosen syntymälle sekä kaksosille sekä tietenkin vinkkejä, jos ei lapsilykky onnistunut.

Jos on vielä nykyään ahdasmielistä ajattelua, kun puhutaan seksistä, niin mitä se sitten mahtoikaan olla sata vuotta sitten....pimeässä ja peiton alla. Taisi olla naisten G-piste aika hyvin piilossa.

Vaarattomiin mutta näkyviin pikkuvaivoihin oli jos jonkinmoista roppia ja neuvoa jakaa entisaikaan, vai mitä sanotte siitä, että finni tietää lihomista ja teerenpilkut tulevat jos hajotti pääskyn pesän.

Hulluudelle, erilaisille peloille ja kaatumataudille (joka siis ennen luokiteltiin mielisairaudeksi) löytyi ennen muinoin mielenkiintoisia parannusmenetelmiä, sairaille juotettiin esimerkiksi sammakon verta tai pääkallosta viinaa.

Onko sinua vaivannut koskaan kuivatauti, ronkkatauti tai luuvana? Hauskankuuloisia sanoja ja tautikin on ihan tuttu.

Vatsakivuista kärsittiin muinoikin, ja niiden arveltiin syntyvän muun muassa siksi, että "verenkäynt ei ole hyvä". Vatsavaivoilla oli myös lukuisia erilaisia, vielä nykyisinkin käytettyjä nimiä: vatsanväänteet, vatsatauti, mahastaottaja, mahanpurut, vatsakuume ja kattarit (kovat ja pehmeät eriteltynä).

Sisätautikirurgia oli muinoin lastenkengissä ja niinpä parannuskeinotkin olivat aika erikoisia.

Ennen vanhaan liikuttiin paljon luonnossa, oli peltotöitä, poimittiin marjoja ja metsästettiin. Eläinten ja ihmisten yhteentörmäykset olivat siis väistämättömiä.

Parantajia ei sopinut vaivata pienen vaivan takia, joten ennen muinoin piti osata itse hoitaa tavallisia vaivoja ennen kuin lähti parkuen parantajan perään. Pieniä vammoja puhallettiin, nuoltiin, paineltiin, siveltiin ja puristettiin sekä käytettiin yrttejä.

Rannevaltimo oli se paikka, josta saattoi tietää kunkin "henkiset olennot". Tiedettiin että se toimii eri ihmisillä eri lailla ja siitä saattoi lukea ihmisen aatteita, olihan se yhteydessä sydämeen. Jos ajatteli pahoja, sen huomasi! 

Monikaan meistä ei luottaisi loitsun voimaan, kun veri valuu pitkin jalkaa tai levittäisi palovamman päälle  lampaan lantaa. Vanhan ajan kansanperinteen tuntemat menettelytavat taudin parantamiseksi tai  tarttumisen estämiseksi tuntuvat suoraan sanoen järjettömiltä näinä päivinä. Mutta siitä huolimatta ne ovat yhä osin toimivia.

Luonnon lisäksi ihmisen uskottiin ennen vanhaan saavan taudin tai vaivan säikähtämisen vuoksi. Ja säikähtäähän saattoi syyn kuin syyn vuoksi. Tavallisempia syitä lienevät olleet eläimet, ukonilma ja vainajat.

Tauti ei tarttunut pelkästään luonnosta, säikähdyksestä tms. sillä tauti saatettiin myös kiroa. Tällä tarkoitettiin ihmisten toistensa päälle kiroamia manauksia, loitsuja ja pahantoivotuksia. Syytönkin saattoi saada kiroja päällensä, jos sattui kuuntelemaan kahden ihmisen riitelyä. Kesäisin tämä kiro tarttui erityisen helposti. 

Luonto saattoi olla hyvinkin julma entisaikaan, tai niin ainakin kuviteltiin, sillä luonnosta etsittiin (ja löydettiin) syy mitä erilaisempiin vaivoihin. Erilaiset "nenät" olivat hyvinkin yleisiä. 

Syyhyt, rohtumat ja paiseet, vaivasivat ihmisiä aika ajoin ja niiden parantamiseksi olikin keksitty jos jonkinlaisia keinoja. Osa vanhan ajan "ihotaudeista" lienee johtunut huonosta hygieniasta ja sitä kautta syöpäläisistä.

Tuhansia vuosia vanha haavarohto pihka on viime aikoina saanut tunnustusta myös länsimaisen lääketieteen parissa. Kun puuhun tulee kolhu, se tuottaa pihkaa suojellakseen itseään tartunnoilta. Metsänkulkija voi kerätä havumetsän haavalääkettä mukaansa ja valmistaa siitä itselleen perinteikästä pihkasalvaa.

Ihmisillä on Hildegard von Bingeniläisen mukaan tehtävä maailmassa ja maailmaa varten: meidän täytyy ottaa vastuu luonnosta, kanssaihmisistä, ympäristöstä ja kosmoksesta. Mystikon mielestä onnellisen elämän salaisuudet ovat puolestaan pehmeissä tunteissa.