Lempeät hyvästit kasvituholaisille
Puutarhanhoidon hyvistä puolista ei ole epäilyksiä – kaikki tuntevat sen tärkeydestä kertovan sanonnan. Puutarhanhoidon edistämät mielenrauha ja tyyneys ovat tarpeen silloin, kun ötökät käyvät rakkaudella kasvatettujen tai vasta elämäntaivaltaan aloittelevien kasvien kimppuun.
Mitä tuholaishyökkäyksen tapahtuessa kannattaa sitten tehdä? Ensiksikin tietysti suhtautua tuholaisiin lempeydellä, sillä eiväthän ne ilkeyttään kasviesi kimppuun käy. Ne vain etsivät ruokaa ja suojaa – kuten me kaikki tällä pallolla.
Pelkkä positiivinen energia ei kuitenkaan normaalisti riitä ötököiden torjuntaan. On siis valittava niille elintilan antaminen, tai pelastettava kasvit. Elintilan antaminen ei ole kuitenkaan varsinaisesti luonnolle sen vallan antamista. Kasvimaat ja puutarhat ovat luonnottomia kasvikokoelmia ötököiden näkökulmasta, ja ne voivat niissä niin paksusti, että yhteisöt saattavat kasvaa luonnottoman suuriksi.
Niinpä hyönteisten massamurhalle on pätevät perusteet. Jotta sen sivuvaikukset eivät ulottuisi kasveihin ja sitä kautta mahdollisesti ruokapöytääsi ja omaan kehoosi, tai maaperään, on syytä miettiä, millä keinoin tuhotyön toimittaa. Sama pätee myös homeisiin ja muihin kasvitauteihin. Esittelemme siis helposti lähestyttäviä, sen suurempia temppuja tai ostoksia vaatimattomia torjuntakonsteja.
Ensimmäinen askel on kuitenkin ongelman tunnistaminen. Kirvat ovat monelle tuttuja, mutta muut tuholaiset sekä kasvitaudit saattavat olla vieraita tuoreille kasvimaan tai parvekepuutarhan haltijoille. Tunnistaminen auttaa oikeanlaisen häätökonstin valitsemisessa. Apua tunnistukseen löytyy netistä, esimerkiksi täältä. Aina kasvia ei myöskään kiusaa tuholainen, vaan jonkinlainen sieni.
Häätökonstit kotikeittiöstä
Markkinoilla on tietysti monenlaisia tuotteita hyönteisten häätämiseen, mutta keittiönkomerosta ja siivouskaapista löytyy usein apu. Niinpä kirvahyökkäyksen koittaessa on aika kääriä hihat ja alkaa keittelemään taikaliemiä kuin Milla Magia konsanaan. Kannattaa myös hankkia käsiinsä ruiskupullo, jottei keitoksia joudu loiskimaan kasveille käsin.
Ensimmäiseksi kokeillaan rasvatonta maitoa, joka tunnetaan myös kurrina. Resepti on helppo: yksi osa vettä ja toinen osa maitoa. Sekoituksen on määrä saada kaikkoamaan kirvat ja muut pehmeäkuoriset hyönteiset, sienitaudit ja tomaatin tuholaiset. Kirvoista voi tosin päästä pelkällä vedelläkin ruiskuttamalla, mikäli uhattuna oleva kasvi kestää pientä painetta ja kylmää (ja tarvittaessa kuumaa) vettä. Kylmä vesi tiputtaa kirvat kasvista, kuuma vesi puolestaan päästää ne hengiltä. Yksi vaihtoehto on myös käyttää koko kasvi 50-asteisessa vedessä, mikäli kasvi sen kestää.
Jos tihutyöläiset uhmaavat kylpyjä, otetaan järeämmät seokset käyttöön. Perinteikäs torjuntakeino on mäntysuopa, jota sekoitetaan kymmeneen litraan 1,5-3 desilitraa. Se toimii parhaiten, kun sitä huljaa kasveille avokätisesti. Mansikoita voi taas suojella makeasti kaksiprosenttisella sokerivedellä. Helppoa on myös kauhistuttaa hyönteiset sinapilla: lisää litraan vettä pari ruokalusikallista sinappia ja sekoita antaumuksella. Tämä sopii niin sisä- kuin ulkokasvienkin suojeluun.
Päteviä torjunta-aineita luonnosta ovat muun muassa valkosipuli, nokkoset ja yrtit. Nokkosvesi valmistetaan hauduttamalla. Kerää nokkosia, peitä ne vedellä ja anna seoksen muhia yhdestä kolmeen päivään. Valkosipuli antaa kyytiä kaikenlaisille hyönteisille, punkeille sekä elvyttää sienen armoille joutuneen nuupahtaneen kasvin. Valkosipulimyrkky syntyy kymmenestä litrasta vettä ja 75 grammasta valkosipulia. Murskaa valkosipulit tehosekoittimessa, lisää ne veteen ja seisota vuorokauden ajan. Yllätä ötökät kolmesti päivässä tällä liemellä.
Yrttiveden voi valmistaa hauduttamalla kahta kourallista tuoreita yrttejä litrassa kiehautetussa vettä vartin verran – jos raaskii kallisarvoiset yrttinsä moiseen tarkoitukseen uhrata. Tehonsa puutarhan hyväksi uhranneet yrtit siivilöidään nesteestä pois ennen käyttöä.
Ulkomailla on kehitelty hienostuneempia seoksia. Ruotsalaiseksi kutsutaan seuravaa kasvituholaisten kauhistusta: tehosekoittimessa sekoitetaan litraan vettä kynnen verran valkosipulia, kokonaiset neljä tavallista sipulia sekä vieläpä kaksi ruokalusikallista cayennepippuria. Tämä seos ottaa hengiltä kaikenlaiset tuholaiset, mutta säästää ystävämme mehiläiset.
Amerikkalainen seos on vielä innovatiivisempi. 2,5 desilitraa ruokaöljyä maustetaan ruokalusikallisella astianpesuainetta. Ennen käyttöä sekoitusta laimennetaan parilla teelusikallisella öljyä ja 2,5 desilitralla vettä. Sitä ruiskitaan kasveihin kirvojen, perhosten ja toukkien sekä muiden pehmeähipiäisten hyönteisten päänmenoksi.
Torju tuholaiset ennalta
Kasvien kiusanhenkiä voi pyrkiä torjumaan ennalta monin keinoin. Kun kasveja istutetaan ruukkuihin, ruukut kannattaa pestä huolellisesti tautien ehkäisemiseksi. Yrttien kasvattamisesta on silkkaa iloa: niistä saa makua ruokaan, yrttilientä tuholaisten torjumiseen – ja ne silkalla tuoksuvalla läsnäolollaan saavat tuholaiset hämilleen.
Tuholaisia inhottavat myös valkosipuli ja kehäkukka, joita on siis syytä suosia tuholaistentorjuntamielessäkin. Samanlainen vaikutus on myös koiruoholla, sellerillä, salvialla – ja tomaateilla. Toinen juonikas lähestymistapa on houkutuskasvien käyttäminen. Esimerkiksi perhosentoukat viihtyvät kiinankaalissa ja jättävät siitä ilahtuneena muut kasvit rauhaan.
Sekaviljely, eli monenlaisten kasvien rinnakkain kasvattaminen on oiva keino luonnollisen tasapainon ylläpitämiseen ötököiden suhteen. Kun yhdelle tyypille ei ole liikaa herkkuja tai lähistöllä kasvaa joku hyönteistä puistattava kasvi, populaation koko ei pääse ryöstäytymään käsistä.
Jos kasvisi kasvavat pihalla, kannattaa toivottaa tervetulleiksi joitain eläimiä. Söpöt leppäkertut pistelevät poskiinsa raikkaita, pirskahtelevia kirvoja. Etanoilla herkuttelevat muun muassa siilit ja päästäiset. Lepakot puolestaan nauttivat mehukkaista kääriäis- ja mittariperhosista.
Lähteet:
Ulla Lehtonen, Luonnonmukaisesti omassa kotipuutarhassa - luomuviljelyn käsikirja kaikille kotipuutarhureille. WSOY, 1999.
http://www.yhteishyva.fi/koti-ja-puutarha/puutarha-ja-kasvit/luonnonmukainen-torjunta-puutarhassa/0218010-82061
http://www.martat.fi/puutarha/kasvitaudit-ja-tuholaiset/luonnonmukaiset-torjunta-aineet/
http://puutarha.net/artikkelit/70/luonnonmukainen_tuholaistorjunta.htm
