Skip to main content

Teemu Ilola: shamaanirumpu lähentää ja lähettää luonnollista rauhantilaa

  • ViljaJ

Taiteilija Teemu Ilola kulkee shamaanirumpu mukanaan minne vain meneekin. “Liekkö tajuntani laajentunut rumpumatkoilla”, hän toteaa Töölöläinen-lehdelle antamassaan haastattelussa taiteen ja rummun yhteydestä kysyttäessä. Käsistään taitava mies on myös kansanparantaja.

Kolmesta mainitusta kädentaidosta taiteen tekeminen on Ilolan leipälaji. Hänen maalauksiaan on luonnehdittu muun muassa ilmaisuvoimaisiksi. Intuitiivisesti syntyneet teokset sävyineen ja muotoineen konkretisoivat taitelijan sisäistä maailmankuvaa, jolla taas on vahva yhteys luontoon.

Juha Laitalaiselle ja Töölöläinen-lehdelle antamassaan haastattelussa Ilola esimerkiksi toteaa pitävänsä luontoa, metsää ja vesistöjä voimapaikkanaan: “ollessani luonnossa mieleni rauhoittuu ja antaa enemmän tilaa myös luovuudelle.” Graalin malja-näyttelyn Katumus-teoksesta taiteilija taas on runollisesti virkkonut seuraavaa: “siinä luontoemo on ottanut puun hahmon kannattimekseen ja avosylin se katuvan ihmissielun vastaan ottaa, joka luontoaan etsii”.

Tämän päivän maailmassa ilmeisen aito ja välitön luontoyhteys on seikka, joka tekee taiteilijasta tauluineen aivan erityisen kiinnostavan.

Shamaanirumpu toimii luontoyhteyden luojana

Siveltimen ohella Ilolan käsissä on usein myös vaikuttavan näköinen shamaanirumpu. Se on Ilolan itse rakentama ja kulkee aina miehen mukana.

Rummun soittaminen on taiteen tekemisen lailla tärkeä osa Ilolan elämää. Töölöläisen haastattelussa hän mainitsee soittimen olevan eräänlainen luontoyhteyden luoja, joka “lähentää ja lähettää luonnollista rauhantilaa”.

Shamaanirumpu ja rummuttaminen istuukin hyvin kuvaan luonnosta inspiraationsa ammentavasta taiteilijasta. Kun mielikuvan Ilolasta rumpuineen on kerran saanut päähänsä, on suorastaan vaikea kuvitella miestä ilman tätä nimenomaista lyömäsoitinta!

Rummun ja maalausten välillä ei silti ole Ilolan omien sanojen mukaan sen tiiviimpää kytköstä – shamaanirumpu on ollut tekijänsä matkassa jo ennen tauluja. Mystinen shamaanirumpu on kuitenkin niin iso osa taiteilijan persoonaa, että se on varmasti vaikuttanut luomisprosessiin tavalla tai toisella. Kenties Ilolan intuitio kanavoi rummuttamisella tavoitetun luontoyhteyden teoksiin, jotka ovat siten eräänlainen ruumiillistuma taiteilijan ja luontoäidin väliselle yhteydelle?

Perintönä parantaminen

Kuvaa taiteilijasta rumpuineen täydentää edelleen tieto siitä, että Ilolalla on myös käsillä parantamisen taito. Sen hän on oppinut isältään Mauri Ilolalta, jota moni alaa tunteva arvostaa.

Sekä isä että poika ovat osallistuneet useampana vuonna Kuusamon Kansanparannuspäiville. Tapahtuman keskiössä ovat perinteinen lääketiede ja kansanparannus sekä kohtaamiset kansanparantajien ja luonnon kanssa. Lisäksi miehet kuuluvat Suomen Kansanparantajaseuraan, jonka jäseneksi pääsee vain kutsuttuna. Ilolalla on siis uskottavuutta sekä taiteilijana että parantajana.

Ilolan kolmen kädentaidon muodostama kokonaisuus onkin ehjä kuin rummun kehä, sillä myös rummuttaminen mielletään usein osaksi vanhan kansan parannusmenetelmiä. Emme voi muuta kuin odottaa millaisia teoksia kolminaisuudesta kumpuaa iloksemme seuraavaksi.

Lähteet:

parantaja, shamaanirumpu, kehärumpu, taide