Bosnian pyramidit: Euroopan salattu historia

Vuosisatojen ajan uskottiin että ainoat pyramidit olivat muinaisten egyptiläisten rakentamia, kunnes löytöretket paljastivat Etelä- ja Väli-Amerikan mahtavien kulttuurien rakennukset, ja tiedot Kiinan pyramideista levisivät länsimaihin. Nyt pyramideja löytyy ehkä myös Euroopasta. Bosnia ja Hertsegovinan sydämessä, 30 kilometriä Sarajevon historiallisesta kaupungista, löytyy pieni Visokon kaupunki. Sen laitamilla kohoaa useampi pyramidinmallinen vuori, jotka ovat kiinnittäneet tutkijoiden ja seikkailunhaluisen yleisön huomion. Nämä arvoitukselliset muodostelmat, jotka tunnetaan nimellä "Bosnian pyramidit", ovat herättäneet innokasta keskustelua niiden alkuperästä, tarkoituksesta ja muinaisista sivilisaatioista, jotka ovat saattaneet asuttaa aluetta. 

Kiistanalainen löytö

Bosnian pyramidien tarina alkaa tohtori Semir Osmanagićista, bosnialaisamerikkalaisesta arkeologista, joka vuonna 2005 julisti, että Visokon laakson kukkulat olivat itse asiassa ihmisen tekemiä pyramideja. Tämä ilmoitus herätti sekä innostusta että skeptisismiä tasapuolisesti. Tohtori Osmanagićin väitteet kohtasivat vastustusta monilta tieteelliseltä yhteisöltä, jotka pitivät niitä sensaatiohakuisuutena eikä todellisina arkeologisina löydöksinä.

Huolimatta löydön ympärillä vallitsevasta kiistasta, Visokon laaksossa on tehty laajamittaista arkeologista tutkimusta. Tutkijat ovat käyttäneet maanalaista tutkaa, geologisten analyysien ja kaivauksia ymmärtääkseen paremmin rakenteiden luonnetta. Nämä tutkimukset ovat paljastaneet monimutkaisia tunneliverkostoja, tasanteita ja kivirakenteita, mikä on saanut jotkut spekuloimaan, että nämä muodostelmat voisivat todellakin olla jäänteitä muinaisesta sivilisaatiosta. Kumpuja peittää raskas maa- ja kasvistopeite, minkä vuoksi tutkimus vaatii paljon työtä ja rahaa, jota projekti kipeästi kaipaa lisää.

Pyramidien tarkoitus

Eri puolilla maailmaa pyramidit rakennettiin kulttuurisista ja uskonnollisista syistä. Ne saattoivat toimia temppeleinä, hautapaikkoina tai pyhinä paikkoina, joissa suoritettiin uskonnollisia rituaaleja ja uhreja. Esimerkiksi Egyptin faaraoiden pyramidit toimivat hautausmaina, joissa faaraot uskottiin siirtyvän kuoleman jälkeiseen elämään. Meksikon muinaiset mayat ja atsteekit rakensivat puolestaan pyramidinsa seremonioita varten ja korostamaan hallitsijoiden jumalallista asemaa.

Jotkin pyramidit saattoivat myös liittyä tähtitieteeseen ja kalenterin laskemiseen. Niiden rakenteet ja suuntaukset saattoivat auttaa seuraamaan taivaankappaleiden liikkeitä ja ajan kulumista. Tämä oli tärkeää monille muinaisille kulttuureille maatalouden ja juhlapäivien ajoituksen kannalta.

Auringon ja kuun pyramidit

Bosnian muodostelmista tunnetuin on Auringon pyramidi, joka kohoaa 220 metrin korkeuteen ja jonka tohtori Osmanagić väittää olevan maailman suurin pyramidi, jopa suurempi kuin Gizan suuri pyramidi. Auringon pyramidista tasan 2.1 km päässä sijaitsevat Kuun pyramidi ja Lohikäärmeen pyramidit muodostavat täydellisen kolmion. Osmanagićiin mukaan pyramidien huiput luovat toistensa päälle tasaisen varjon, ja tämä tapahtuu vain kerran vuodessa – kesäkuun 22. päivä.

Yksi keskeisistä haasteista Bosnian pyramidien mysteerin ratkaisemisessa on näiden rakenteiden ajoittaminen. Perinteiset arkeologiset ajoitusmenetelmät perustuvat usein orgaanisiin materiaaleihin, kuten keramiikkaan tai hiileen, joita ei ole löydetty näistä muodostelmista. 

Jos Bosnian pyramidit todella ovat ihmisen tekemiä, herää kysymys siitä, kuka ne rakensi ja miksi? Tohtori Osmanagić ja hänen kannattajansa ehdottavat, että kehittynyt, vielä tuntematon sivilisaatio asui alueella yli 12 000 vuotta sitten. Tämä teoria haastaa perinteisen käsityksen ihmiskunnan historiasta ja monimutkaisten yhteiskuntien kehittymisestä. Tämä ajoitus myös tarkoittaisi sitä, että Bosnian rakennelmat olisivat maailman vanhimmat pyramidit.

Keskustelu jatkuu

Keskustelu Bosnian pyramidien ympärillä jatkuu edelleen, ja intohimoiset kannattajat sekä äänekkäät skeptikot ovat mukana vetovoimassa niiden aitouden suhteen. Kriitikot väittävät, että muodostelmat ovat geologisten prosessien tulosta, kun taas kannattajat jatkavat etsintäänsä todisteiden puolesta kehittyneistä muinaisista sivilisaatioista.

Bosnian "pyramidit" seisovat vangitsevana arkeologisena mysteerinä haastaen vakiintuneita käsityksiä historiastamme. Tutkimukset ja tutkimusmatkat Visokon laaksossa antavat toivoa siitä, että näiden rakenteiden todellinen luonne ja alkuperä paljastuvat lopulta. Siihen saakka ne pysyvät todistuksena ihmisen pitkäaikaisesta kiinnostuksesta menneisyyden mysteereihin.

Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=ek1BWoWCUa0