Kaikki elämme siitä, haluamme sitä, toivomme sitä, rakennamme haaveita siitä, uneksimme siitä, tarvitsemme sitä ja olemme sitä: Rakkaus.

Kuulen jatkuvasti, että tähän aiheeseen on tärkeä tarttua ylösnousemusaikoina, jolloin useammat ja useammat heräävät ja nostavat värähtelyään. Meidän täytyy tiedostaa psyykkisten hyökkäysten olemassaolo, kun olemme niitä herkkiä kokemaan – erityisesti me, jotka olemme ylösnousemusvalotyöntekijöitä.

Ylösnousemusprosessi jatkuu ryminällä. Tässä muutamia poimintoja, millaisia tuntemuksia se joissakin meissä herättää.

Meillä syntyy nyt ennenkokematon aalto kristallilapsia auttamaan ihmisiä ja planeettaa siirtymään eteenpäin. Kristallilapset (ja kristalliaikuiset) ovat seuraava askel ihmisevoluution värähtelyssä, ajattelutavassa ja sydämessä. Toisin kuin edeltäjänsä joiden värähtelyt ja lahjat aktivoituivat tavallisesti kypsyessä, kristallit syntyvät ohjelmoituna informaatiolla, DNA:lla, energioilla ja taajuuksilla, jotka liittyvät heräämiseen – korkeampaan tietoisuuteen, valaistumiseen ja ehdottomaan rakkauteen.

Jotta ihmisrotu muuttuisi järkevällä tavalla, on sen ihan aluksi oivallettava elämälle suurempi tarkoitus ja päämäärä. Meidän on opittava ymmärtämään, miksi me opimme ja kehitymme ja miten haluamme elää. Näiden kysymysten kautta voimme löytää vastauksia siihen, kuinka toimia maailmassa eettisesti järkevästi. Tämä on se lähtökohta, josta käsin myös koulumme tulisi suunnitella.

Ihmiskunta ottaa haparoivia ensi askeleita uuteen tietoisuuteen. Indigo-, kristalli-,  ja tähtilapset ovat syntyneet maapallolle auttaakseen siinä muutoksessa. Näillä lapsilla on jo syntyessään erikoisia ominaisuuksia, joita ei aina yhteiskunnassa osata ymmärtää. Jos indigoiden tehtävänä on olla soturi ja hajoittaa vanhoja rakenteita, kristalli tuo tullessan rauhaa ja rakkautta.

Mayojen Long Count -kalenterin päättyminen 21.12.2012 nähdään populäärikulttuurissa ennustuksena maailmanlopusta. Tehdäänpä asia kerralla selväksi: Kyseessä ei ensinnäkään ole ennustus ja toiseksi se viittaa vain yhden aikakauden päättymiseen, ei koko maailman tuhoutumiseen. Yhteen päivämäärään tuijottaminen johtaa helposti pelolle perustuviin ajatuksiin: Miten minun pitää valmistautua? Mitä kaikkea maailmassa on tapahduttava ennen sitä? Meidän on ymmärrettävä, että suuret muutokset eivät tapahdu yhdessä päivässä, vaan vuosissa ja kymmenissä vuosissa. 21.12.2012 ei ole ”deadline” tai eräpäivä, johon mennessä kaikki on saatava valmiiksi; se on virstanpylväs, joka osoittaa missä kohtaa ihmiskunta on suurella matkallaan tietoisuuden evoluutiossa. Se on kuin kahden valtion välinen raja; se on tietyssä paikassa, mutta rajan ylitykseen liittyvä kulttuurin vaihdos tapahtuu pikkuhiljaa rajan molemmin puolin.