Intiaanioppaan ajatuksia - kultainen aikakausi

Ei ole sattumaa, että olet syntynyt tähän aikaan. Ei ole sattumaa, että olet yksi niistä monista valontuojista tähän maailmaan. Ei ole sattumaa, että olet elämässäsi juuri siinä, missä olet. Sinulla on monta elämää takanasi, satoja ellei tuhansia.

Olet elänyt monessa eri maassa, monessa eri heimossa ja kansassa. Olet elänyt hyvänä ja pahana, olet elänyt rikkaana ja köyhänä, olet elänyt miehenä ja naisena, nuorena ja vanhana. Olet elänyt murhaajana ja parantajana. Koko elämän laaja kirjo on kokemuksenasi ja kaikki on talletettu sinuun. Et voi näitä kaikkia elämiä muistaa, mutta sinulla on välillä tuntemuksia niin paikoista kuin ihmisistä, kuinka tutuilta ne ja he tuntuvat. Ei ole sattumaa, ei!

Elämä ei ole suuri mysteeri, ihminen on vain unohtanut olevansa sielu ihmiskehossa. Tämä aikakausi mitä saat elää, rakas ihmisveljeni ja -sisareni, tämä on aikaa kohti tulevaa kultaista aikaa, jolloin kaikki voivat elää sovussa, rakkaudessa ja ilossa. Tämä aika voi tuoda tietoisuuteesi uusia vanhoja taitoja, jotka alkavat jälleen avautua sinulle. Herkkyytesi alkaa kasvaa voimakkaammin ja tulet tietoiseksi monista asioista.

Henkiset lahjat alkavat avautua monille ihmisille, myös sellaisille, jotka eivät ole niin kiinnostuneita tai tietoisia henkisistä asioista. Se voi tuoda tällaisille ihmisille pelkotiloja, mitä tapahtuu, olenko tulossa hulluksi… Henkiset lahjat ovat aivan kaikilla ihmisillä. Ne ovat odottaneet pitkään käyttöönottoa. Mutta ne eivät avaudu ennen kuin ihminen on niille avoin, valmis. Nykyaika tuo tullessaan lapsia, joille nämä lahjat ovat aivan luonnollisia. He ovat avoimia sille, että niin miehet kuin naiset ovat tasa-arvoisia riippumatta siitä, missä maassa he elävät. Kaikki elämä on tasa-arvoista, myös eläinten. Aina on ollut ihmisiä, jotka näille lahjoille ovat olleet avoimia syntymästään. Monet ovat näistä lahjoista joutuneet aiemmin kärsimään. Mutta tuleva aika paljastaa sen, että ihminen on sielu, suurta rakkautta ja iloa.

Kultainen aikakausi ei ole kaukana. Silloin valo on voittanut eikä pimeyttä enää ole. Kaikki ihmiset ovat sisaria ja veljiä keskenään, suurta iloista perhettä. Kultainen aika ei ole utopia vaan se on jo aivan kaikkien ulottuvilla. Pimeys taistelee viimeiseen hengenvetoon saakka kynsin ja hampain, se ei halua antaa periksi, se ei halua antautua. Mutta lopulta viimeinenkin varjo on puhdistettu ja valo valtaa sydämet. Valo, se kaunis valo, olet sinä - rakas ystäväni! Olet paljon voimakkaampi kuin luuletkaan. Olet paljon viisaampi kuin tiedätkään. Olet paljon avoimempi ja rakastavampi kuin ymmärrätkään. Olet osa kaikkein korkeinta, tärkeä osa koko laajaa universumia. Olet elämiesi aikana kohdannut kaikenlaista ja se kaikki on lisännyt meidän kaikkien kokemusta, kasvattanut meitä kaikkia.

Vielä on sotia, vielä on taisteluja, vielä on eripuraa, vielä on mielen valtaa. Mutta pian valo voittaa. Se on kuin tulta leiskuva nuoli, joka iskee ihmisen kumoon, poistaa kaiken vanhan negatiivisen energian ja sytyttää iäisen valon sydämeen - valon, joka ei ole koskaan sammunut. Mutta nyt sen liekki kasvaa kasvamistaan. Se ei polta, se valaisee. Se ei toru, se iloitsee. Se ei vihaa, se rakastaa. Anna valosi loistaa, liekkien loimuta! Älä anna pelolle valtaa, sillä pelko antaa pimeydelle lisää voimaa. Ei ole mitään pelättävää! Valon soturit voittavat aseinaan ilo ja rakkaus. Se kaunis rakkauden ja ilon täyteinen valo sokaisee pahuuden silmät! Anna valosi loistaa!