Osaatko ruokkia buddhaa vatsassasi?

Tasapainoisen ihmisen vatsassa asuu buddha – keho ja mieli ovat tasapainossa, yhtä. Jos syömiskäyttäytymiseen liittyy pulmia, kannattaa taas tarkastella psykoemotionaalisia ja sosioemotionaalisia tekijöitä itsessämme ja elämässämme.

Syömme, jotta saisimme ravintoa kehollemme, mutta kyse on paljon muustakin. Saamme syömisestä emotionaalista ja psykologista tyydytystä. Ruoansulatusjärjestelmä vastaanottaa ja nielee paitsi ruokaa, myös todellisuutta. Ruoansulatusjärjestelmässä sulatamme itseemme sen, mitä meille tapahtuu tunteissa, aistimuksissa ja kokemuksissa. Täällä eliminoimme sen, mitä emme halua.

Ruoansulatukseen liittyvät ongelmat voivat olla yhteydessä siihen, että olemme pakotettuja nielemään ikäviä tunteita. Ikävät tunteet voivat olla vihaa. Ruoansulatuskanavamme toimii näyttönä siitä, millainen on emotionaalinen tasapainomme. Onnellisen ihmisen ruoansulatusjärjestelmä ei tarvitse yhtä paljon huoltoa kuin samanlaista ruokaa syövän onnettoman ihmisen ruoansulatusjärjestelmä. Konfliktit, stressi ja vaikeudet esiintyvät huonona ruoansulatuksena tai ummetuksena ennen kuin ilmenevät muina kehon oireina.

Miksi ruoalla on suuri merkitys?

Syöminen on yksi emotionaalisesti ladatuimmista toiminnoistamme. Syöpöttelemme, laihdutamme, mässäilemme, hemmottelemme itseämme ruoalla, paastoamme, syömme roskaruokaa, terveysruokaa ja rajoitamme syömiämme ravintoaineita kulloinkin voimassa olevien muotivillitysten rytmittämänä. Ruoka on tärkeä kysymys.

Varhaisina elinvuosinamme ruoan, äidin ja rakkauden välillä ei ole eroa. Ne muodostavat kokonaisuuden, joka pitää meidät tyytyväisenä. Niiden saaminen saa vauvan tuntemaan olonsa hyväksi. Ruoka ravitsee myös emotionaalisesti. Puutteet tällä alueella varhaislapsuudessa voivat ilmetä ongelmina myöhempinä vuosina syömiskäyttäytymisessämme. On tavallista, että ruoan merkitys säilyy varttuessamme. Käytämme ruoakaa samalla tavalla.

Oman ruokasuhteen tiedostamisessa auttaa päiväkirjan pitäminen. Päiväkirjaan tehdään päivittäisiä muistiinpanoja siitä, mitä tunnemme ja mitä ja milloin syömme. Kun myöhemmin tarkastelemme merkintöjä, voimme oivaltaa syömiskäyttäytymisessämme olevia toimintamalleja.

Allergian taustalla ei ole aina pelkkä ruoan sopimattomuus

Ruoantuotannossa ja prosessoinnissa käytetään menetelmiä, jotka ovat johtaneet ruoka-allergioiden lisääntymiseen. Kaikkien elimistöt eivät pysty käsittelemään kemikaaleja, joita ravintoon lisätään. Yleisimpiä ongelmien aiheuttajia ovat kahvi, maapähkinät, suklaa, simpukat ja vehnä sekä meijerituotteet. Joskus ruoka-allergioiden taustalla on näiden lisäksi psykoemotionaalisia tekijöitä, erityisesti valtaan ja voimaan liittyviä seikkoja.

Jos haluamme selvittää ruoka-allergioidemme taustoja, voimme pohtia, antaako ruokavalion rajoittaminen meille jotain. Saammeko valtaa, huomiota tai jotain muuta? Onko ruokavalion tarkasteleminen helpompaa kuin sisäisten tunteidemme ja tarpeidemme tarkastelu?

Toisinaan yritämme hallita elämäämme noudattamalla pilkuntarkkaa ruokavaliota. Joskus taas olemme vain niin itsekeskeisiä, että oman ruokamme miettiminen tuo tyydytystä, niin ikävältä kuin se kuulostaakin. Jos koet olosi erityiseksi noudattaessasi tiettyä ruokavaliota, kannattaa omia motiiveja tutkia tarkemmin.

Syömishäiriöt, rakkaus ja valta

Ruoka ja emotionaalinen ravinto ovat tiedostamattomassa mielen osassa kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Syömishäiriöt koskevat rakkauden kysymyksiä. Ne liittyvät itsen rakastamiseen, hyväksymiseen ja itseämme kohtaan kokemaamme vastenmielisyyteen. Itsen kieltäminen, hylkääminen ja menetykset voivat aiheuttaa kovaa psyykkistä stressiä. Sen epäonnistunut ratkaiseminen voi ilmetä syömishäiriöinä. Saatamme täyttää sisäistä tyhjyyttämme ravinnolla. Tai saatamme kieltää tarpeemme, ja torjua ruoan samoista emotionaalisista syistä. Voimme alitajuisesti kuvitella, että mitä pienempi kehomme on, sitä pienempi on rakkauden nälkämme.

Ruoka liittyy rakkauden lisäksi valtaan. Ruoansulatus yhdistyy kolmanteen chakraan. Tietoisuus omasta henkilökohtaisesta voimasta tai sen puutteesta on kolmannen chakran ominaisuus. Ylipainon taustalta saattaa löytyä kokemus kyvyttömyydestä hillitä ruoanhimoa. Anorektikko taas vie itsekurinsa niin pitkälle, että tulee sokeaksi ja kuuroisi eloonjäämisvaistolleen.

Jos kiinnostuit, voi lukea lisää Deb Shapiron kirjasta Kehosi paljastaa mielesi. Mitä oireesi ja sairautesi kertovat sinusta? (Viisas elämä, 2019). Teksti perustuu samaiseen teokseen.