Joogafilosofia - lempeyttä vai kuria?

Jooga tuo mieleen vääntyneitä ihmiskehoja, hengitystekniikoita, kurinalaisuutta ja Intian. Joogia ohjaavat eettiset ohjeet, mutta tuovatko ne elämään kuria vai lempeyttä itseä kohtaan?

Erilaisia joogasuuntauksia alkaa olla tarjolla jo pilvin pimein ja erityisesti aloittelijan voi olla vaikea hahmottaa niiden eroja ja siten valita, mikä jooga olisikaan itselle sopivinta.Yleensä joogasuuntaukset eroavat toisistaan lähinnä fyysisen harjoituksen osalta. Siis millaisia asanoita harjoituksessa tehdään, missä tempossa ja miten paljon käytetään erilaisia hengitysharjoituksia. Suuntausten taustalla vallitsee pääasiassa sama filosofia – ykseys. Sekä oman itsemme ykseys eli kehon ja mielen yhtyminen että koko maailmankaikkeuden oleminen yhtä suurta kokonaisuutta. Joskus taustalla voi kuitenkin olla pieniä eroja joogafilosofian tulkitsemisessa ja toteuttamisessa, ja se saattaa heijastua esimerkiksi joogaopettajan tapaan opettaa.

Joogan taustalla on kymmenen eettistä ohjetta, yamat ja niyamat, joita molempia on viisi. Yamat ovat ohjeita siitä, miten meidän tulisi kohdella muita ja tätä universumia. Niyamat puolestaan ohjeistavat joogiseen sisäiseen eloon itsensä kanssa. Ohjeista tärkeimpänä pidetään väkivallattomuutta (ahimsa). Se sisältää paitsi fyysisen toiminnan, myös henkisen puolen. Ajatukset tulisi pitää rakastavina. Väkivallattomuuden lisäksi meidän tulisi olla totuudellisia (satya), emme saa varastaa (asteya), hallitsemme aistimme (brahmacharya) ja meidän tulisi pystyä luopumaan ahneudesta ja yltäkylläisyydestä (aparigraha). Itseä koskevat niyamat sisältävät ohjeita mm. puhtaudesta, tyytyväisyydestä ja itsetutkiskelusta.

Joogafilosofian ajatukset kuulostavat hienoilta. Eikö niillä saataisikin aikaan hieno maailma – ilman väkivaltaa, valehtelua, ahneutta ja itsekkyyttä. Taitaa kuitenkin olla helpommin sanottu kuin tehty. Näiden uljaiden ohjeiden saaminen teoiksi on kovan työn takana. Jos onnistutkin toteuttamaan ne ulkoisesti, et ole väkivaltainen tai varasta, mitenhän on sen laita, mitä tapahtuu korvien välissä. Toiminnan osalta joudut myös huomaamaan sellaiset hienovaraisetkin asiat, joihin et kenties ole ennen kiinnittänyt huomiota, kuten että varastaminen tarkoittaa myös toisen ihmisen huomion tai ajan varastamista. Luovut toisten keskeyttämisestä, ja odotat aina kuuliaisesti vuoroasi kertoaksesi asiasi, ja silloinkin vain jos toisella tuntuu olevan sille aikaa. Samalla joudut painiskelemaan väkivallattomuuden ja totuudellisuuden mahdollisen ristiriidan kanssa. Totta pitäisi puhua, mutta et saa sanoa toiselle mitään, mikä loukkaa häntä. Tämän tutkailu kenties auttaa itsetutkiskelussa ja toimiensa tiedostamisesta, mutta laittaa myös miettimään, miten tämän joogafilosofian todella saa toimimaan käytännössä. Toimien lisäksi meidän tulisi puhdistaa ajatuksemme, jotka muutoin johtavat ennen pitkää vääränlaiseen toimintaan.

Joogan eettisten ohjeiden noudattaminen lienee tavoittelemisen arvoista, mutta elämänsä joogalle pyhittäneetkin tuskailevat kymmenien vuosien jälkeen kiusauksia vastaan. Toisille se on esimerkiksi muiden ihmisten nostattamat kielteiset tunteet, ja jollekin se voi olla suklaalevy, jota ei saisi himoita. Todennäköisesti jokaiselta löytyy useita asioita, joiden takia on käytävä sisäistä taistelua. Tästä päästäänkin siihen, mitä todella haluamme tavoitella ja kuinka tiukkoja meidän on oltava. Olisi varmasti kaikkien etu, että osaisimme olla ulkoisista ärsykkeistä huolimatta tyyniä ja rakastavaisia. Myös ahneudesta ja kohtuuttomuudesta olisi hyvä päästä eroon, jo planeettamme vuoksi. Mutta kulkeeko jossain kohtuuttomuuden toinen laita? Onko kohtuutonta vaatia itseltään täydellisyyttä ohjeiden noudattamisessa? Jos aistimme haluavat nauttia, vaikkapa suklaapatukasta tai kupillisesta kahvia, tekeekö se meistä huonoja ihmisiä? Joogien tavoitehan on nousta hyvän ja pahan tunteiden yläpuolelle. Keho ja mieli ainoastaan kokevat asiat, mutta niihin ei reagoida. Jos kehoon tulee fyysistä kipua, vain toteat ja tarkkailet, mutta et lähde määrittämään kipua pahaksi ja ei-toivotuksi. Samoin hyvä asia, kuten toiselta saatu kehu tai se suklaapatukka, vain toteat asian päättämättä sen olevan ihanaa. Näin toimiessasi nouset hyvän ja pahan yläpuolelle. Elämä on täynnä kokemuksia, joita sinun ei tarvitse luokitella eikä siten vältellä toisia ja tavoitella toisia. Mutta moniko meistä tähän kykenee.

Jotkin joogasuuntaukset ovat erityisen tiukkoja aina vuorokausirytmistä muiden ohjeiden noudattamiseen. Esimerkiksi astangajooga on tunnettu kurinalaisuudesta, jota edustaa sekä fyysinen harjoitus että muu toivottu elämäntapa. Hathajooga puolestaan jakautuu mitä erilaisimpiin suuntauksiin. Länsimaissa usein harjoitettu hathajooga on lempeää, joka opettaa rakastamaan itseään ja muita puuttumatta välttämättä se tarkemmin elämäntapoihin. Intiassa hathajoogankin suuntaukset ovat kuitenkin enimmäkseen eettisesti tiukempia huomioiden yamat ja niyamat. Sivananda jooga, jota voi pitää hathajoogan suuntauksena, on tiukkuudessaan verrattavissa astangajoogaan. Intiastakin löytyy kuitenkin suuntauksia, jotka painottavat eettisten ohjeiden ohella täysillä elämistä. Et joudu luopumaan suklaapatukastasi ikuisesti tai heräämään joka aamu neljältä meditoimaan ja joogaamaan. Olet täällä ja elät, joten nauti siitä, kun voit.

Joogaviidakon eri suuntauksissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Toisille tiukka kuri tekee hyvää ja auttaa kohti parempaa elämää. Tiukkoja ohjeita noudattamalla tulet kohdelleeksi muita sekä itseäsi paremmin. Toisille tiukkuus voi kuitenkin olla kivuliasta tehdä jopa kiukkuiseksi, mikä puolestaan saattaa purkautua väärällä tavalla muita kohtaan. Tällöin ohjeiden tavoite ei ole saavutettu. Jokaisen meistä tulisikin löytää sopiva tasapaino, pitäen mielessä annetut ohjeet ja noudattaen niitä tasapainoisesti. Monet niistä toteutuvat kyllä, jos päätät pitää huolta itsestäsi. Jos esimerkiksi haluat olla terve, syöt tuskin liikaa ja epäterveellisesti. Sen sijaan syöt kohtuudella ja paljon kasviksia. Tai jos haluat ylläpitää hyviä ihmissuhteita, et kohtele toisia ihmisiä huonosti. Kaiken kaikkiaan maalaisjärjelläkin saattaa päästä aika pitkälle.

(artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran 2014)