Viisi myyttistä naisarkkityyppiä - löydätkö itsesi joukosta?

Suomalaisessa mytologiassa arkkityypit ilmenevät jumalhahmoissa, luonnonhengeissä ja tarinoiden toistuvissa rooleissa. Entä tunnetko suomalaisen kansanperinteen naisarkkityyppejä, jotka auttavat ymmärtämään ihmismieltä ja toimivat myös psykologisina peileinä, samalla kun tekevät tarinoista ja myyteistä vaikuttavia ja ikiaikaisia. Mutta millaisia naisarkkityyppejä olivat Päivätär, Kuutar, Suvetar, Mielikki ja Vellamo?

Suomalaisen kansanperinteen naisarkkityypit ja näiden myyttisten naishahmojen persoonalliset kyvyt, lahjat ja ominaisuudet:

Päivätär

Kansanuskon merkittävimpiin hahmoihin kuuluu Päivätär. Päivätär tunnetaan Auringon Jumalattarena. Naiset ovat ammentaneet häneltä valovoimaa ja elinvoimaisuutta. Päivättäreltä on rukoiltu voimaa hehkeyden ja kauneuden lisäämiseen. Päivättären koti on Päivölässä sijaitsevassa Auringon kartanossa. Päivätär tunnetaan taitavana kehrääjänä ja kutojana, minkä lisäksi hänellä oli kyky synnyttää maittava olut Päivölän pitoihin. Joissain lähteissä Päivättären mainitaan synnyttäneen myös tulen. Päivättären kaksoissisar on Kuutar.

Kuutar

Kuuttaren takavoimat liittyvät intuitioon, selvänäköisyyteen ja oman tilan luomiseen. Kuun jumalattaria on myös muissa kulttuureissa. Näitä hahmoja yhdistävät kuun kiertoon, intuitoon ja maagiseen vetovoimaan liittyvät uskomukset. Naisen syklisyys on liitetty kuun kiertoon. Kasvava kuu liittyy nuoreen neitseelliseen neitoon ja täysikuu hedelmälliseen äitiin. Vähenevällä kuulla on viitattu vanhaan naiseen. Kuutar valaisee yötä eli piilotajuntaa. Kuu symboloi intuitiivista ja feminiinistä puoltamme. Kuun voima on emotionaalista ja herkkää. Kuutar on intuition ja alitajunnan opastaja ja viestien tuoja.

Suvetar

Suvetar on vanhojen loitsun muotoon puettujen runojen runsauden tuoja. Suvettaren ominaisuuksia ovat runsaus, hehku, yltäkylläisyys, sensuaalisuus ja seksuaalisuus. Tämä kesäniittyjen Jumalatar huolehtii, että lehmiltä ja äideiltä tulee riittävästi maitoa jälkikasvun tarpeisiin. Suvettaren puoleen käännyttiin, kun haluttiin rukoilla runsasta satoa ja siunausta kasvukaudelle. Joissain vanhoissa teksteissä Suvetar on kuvattu seksuaalisesti avoimeksi. Seksuaalisuus on osa luovaa elämänvoimaamme.

Mielikki

Suomalaisessa kansanmytologiassa Mielikki on esiintynyt metsän emäntänä. Mielikki on metsän kuninkaan Tapion puoliso. Mielikki on itsenäinen ja vahva tahtonainen, jonka ominaisuuksia ovat maadoittuminen, itsenäisyys, hyvä onni ja vauraus. Mielikiltä on rukoiltu metsästys- ja marjastusonnea. Mielikki tulee sanasta "mielu", jolla on tarkoitettu kohtaloa tai onnea. Metsälle lähtiessä oli tärkeää puhdistautua, koska Mielikki mieltyy puhtauteen. Mielikki osaa parantaa, sillä hän tietää kasvien salat ja sen, mitä milläkin metsän kasvilla voi parantaa.

Vellamo

Vellamo eli veden emo liittyy tunteisiin, puhdistumiseen, luovuuteen, irti päästämiseen, kunnioittamiseen, voimaan ja arvaamattomuuteen. Vedenalaisen valtakunnan Jumalatar on Ahdin puoliso, jolta pyydettiin suuria kalasaaliita. Vellamo lepyteltiin lahjoilla ja lauluilla saaliin takaamiseksi. Jos kalastaja kunnioittaa Vellamoa, hän on kalastajalle suopea. Jos kalastaja oli kiittämätön, Vellamo saattoi kaataa tämän veneen. Vellamon koti sijaitsee syvyyksissä, veden salaisessa valtakunnassa. Hän tuntee valtakuntansa läpikotaisin tietäen kaikki rikkaudet ja menneiden aikojen kadotetut aarteet. Vellamon voima on syvää ja arvaamatonta. Kyky sukeltaa tunteisiin pohjamutia myöten liittyvät Vellamon arkkityyppiin.

Kirjoitus perustuu Eeva Maria Leinon ja Tytti Leiwon teokseen Paluu Jumalattaren luontoon. Polku pohjoisen voiman ja myyttien juurille. Viisas Elämä 2021.