Sormet multaan!

Joka ainoa kevät se ihmetyttää, miten pienestä siemenestä voi kasvaa jotain niin upeaa. Istuta ruukkuun siemen ja seuraa seuraavien kuukausien aikana kasvun ihmettä.

Nyt on hyvä aika aloittaa kasvimaan tai muun pienemmän viljelmän valmistelu tulevalle kasvukaudelle. Monet kasvit voi maanosasta riippuen kylvää jo toukokuun alkupuolen paikkeilla, ja sitä ennen maa pitää saada viljelykuntoon. Mutta mistä kannattaa aloittaa, jos ei ole ennen viljellyt hyötykasveja ja haluaisi aloittaa? Tässä hieman käytännönvinkkejä.

Suunnittele realistisesti

Kun perustat viljelmää ensimmäistä kertaa, kannattaa aloittaa realistisin suunnitelmin. Jos ei ole valmista kasvimaata varten kunnostettua maapohjaa, ei kannata haaveilla ensimmäisenä vuonna aarien kokoisesta kasvimaasta. Mieti, paljonko sinulla on aikaa ja energiaa käyttää ensin sopivan kasvupaikan raivaamiseen ja kunnostamiseen ja toisaalta, miten paljon ehdit huolehtia viljelmistäsi kasvukauden aikana. Oikeastaan kaikkien hyötykasvien kasvatukseen voit tutustua laatikko- tai ruukkuviljelmien avulla. Viljelyn voi siis hyvin aloittaa myös parvekkeella!

Kun olet valinnut laatikot, jotka voit myös itse nikkaroida, ruukut tai pienen maa-alan, mieti seuraavaksi kasvupohja. Mullan ei tarvitse olla ostettu kaupasta tai tilattu erikseen, vaan heikompilaatuinenkin käy, kunhan olet valmis nyppimään rikkaruohoja ja lannoittamaan sitä tarpeeksi. Jos perustat laatikkoviljelmän suoraan esimerkiksi nurmikon päälle, kannattaa pohjalle asettaa suodatinkangas rikkaruohojen kasvua hillitsemään. Jo kasvukauden alkaessa kannattaa hankkia myös harsoja, jotka voit levittää erityisesti herkkien kasvien päälle, kuten kurpitsoille, tomaateille tai yrteille, kylmien öiden ajaksi.

Valitse kasvit maltilla

Ruukkuihin voit valita kasvatettavaksi esimerkiksi yrttejä, tomaatteja, mansikoita, herneitä, pensaspapuja, lehtikaalia ja miksei suureen ruukkuun vaikka kesäkurpitsan. Laatikoihin käyvät juurekset, perunat, kurpitsat, kaalit, sipulit ja erilaiset palkokasvit. Ensimmäisenä vuonna kannattaa valikoima pitää rajallisena ja vuosi vuodelta ottaa kokeiluun uusia hyötykasveja. Aluksi esimerkiksi tomaatit ja yrtit voi ostaa taimina, ja tulevina vuosina kokeilla itse myös esikasvatusta siemenestä. Aloittelijalle helppoja hyötykasveja ovat esimerkiksi perunat, porkkanat, kesäkurpitsat, herneet ja pensaspavut.

Peruna on vaatimaton eikä tarvitse juuri hoitoa, kunhan siemenperunan kylvää riittävän syvälle, jotteivät kasvavat mukulat nouse pinnalle. Siinä tapauksessa peruna pitää mullata eli laittaa lisää multaa kasvukohdan päälle. Porkkana vaatii jonkin verran kitkemistä, harvennusta ja riittävän lannoituksen, mutta yhden tai muutaman aterian porkkanat saat kasvatettua vaikka ruukussakin. Kesäkurpitsat tarvitset riittävän lannoituksen ja hyvän hallalta suojaamiseen. Herneet ja pensaspavut kasvavat itsekseen hyvin, mutta halutessasi voit tukea niitä, ja ensikertalaisenakin saat todennäköisesti nauttia runsaasta papusadosta. Palkokasvien siemenet kannattaa myös liottaa ennen kylvöä, mikä nopeuttaa niiden itämistä.

Lannoita riittävästi ja oikein

Lannoitteeksi viljelmille käy niin kaupasta ostettu kanankakka kuin hevosen- tai lehmänlanta tai hyvin kompostoitunut kompostimulta. Jos käytät hevosen tai lehmän lantaa, sen tulee olla hyvin palanutta eli kompostoitunutta. Hevosenlanta palaa puolessakin vuodessa, mutta lehmänlannalla se kestää jopa muutamia vuosia. Jos saat lantaa jostain, tarkista myös, onko eläinten kuivituksessa käytettyä olkia vai purua, sillä myös purun kompostoituminen vie useamman vuoden. Lannoitteet lisätään ennen kylvöjä, ja tällaisilla typpilannoitteilla kasvit saavat voimaa varren kasvattamiseen. Jos sato jää pieneksi, kannattaa seuraavana vuonna kokeilla runsaampaa lannoitusta.

Keskikesällä tärkeä lannoite sen sijaan on tuhka. Tulipesän tuhkat siis hyötykäyttöön ja ämpärillinen riittää suurellekin alalle, sillä tuhka kannattaa levittää kourallisittain. Suomen maaperä on tyypillisesti liian hapanta, joten tuhkan avulla pH kohoaa. Tuhkan kivennäiset auttavat kasveja kasvattamaan itse hedelmät eli kerättävän sadon. Jos huomaat, että maahan muodostuu sammalta, kannattaa tuhkaa antaa enemmän ja useammin, kunnes sammal häviää. Myös suolaheinä ja peltokorte kielivät happamuudesta. Muutama tuhkalannoitus koko kasvukauden aikana, heinä-elokuussa, kuitenkin yleensä riittää.

Mikäli viljelet ruukussa tai erillisessä laatikossa, muista huolehtia myös riittävästä kastelusta. Liiallinen kastelukin on kuitenkin haitaksi. Kuivina kesinä myös kasvimaa saattaa tarvita lisävettä, kun taas sateisina kesinä rivien välissä olevat vaot voivat auttaa johdattamaan ylimääräisen veden pois viljelmiä tuhoamasta.

Nauti ja opi viljelystä

Aloitteleva viljelijäkin saa varmasti satoa vain maalaisjärjen käytöllä. Mahdollisista virheistä kannattaa ottaa oppia tulevina vuosina. Kaalit ja lantut ovat haasteellisempia lajikkeita, koska niitä uhkaavat tuholaiset, ja sipulit puolestaan ovat tarkkoja sekä lannoituksesta että kastelusta. Jos haluat alusta asti perehtyä huolella viljelyyn, puutarhakirjat ja internet auttavat. Ne kertovat kunkin lajin vaatimuksista ja esimerkiksi hyödyllisistä rinnakkaislajeista.

Hyötyviljelmä voi kaiken lisäksi olla pihan kaunistus, sillä paitsi että monet hyötykasvit ovat kauniita ja kukkivat, voit sijoittaa sekaan esimerkiksi samettiruusua, joka vähentää tuholaisia, tai kehäkukkaa ja ruiskaunokkia, joista voit valmistaa yrttiteetä.  

Ennen kaikkea muista nauttia viljelystä! Kun saat työntää kädet multaan ja seurata kasvin kasvua siemenestä sadonkorjuuseen, opit paljon ja voit nauttia herkullista, itse kasvatettua ruokaa. Anna viljelyn rentouttaa, äläkä stressaa jokaiselle sattuvista virheistä tai luonnonoikuista.

(julkaistu ensimmäisen kerran 2015)