Skip to main content

Puusta tuotteeksi ja tikusta asiaa

  • Mikko Vesterinen

Puukeppi oli kiven ohella ensimmäinen ihmisen käyttämä työkalu. Vielä pari sataa vuotta sitten useimmat tarve-esineet valmistettiin Suomessa puusta. Myös ensimmäiset veneet, laivat, pyörät ja lentokoneet valmistettiin suurimmaksi osaksi tai täysin puusta.

Vaikka uudet raaka-aineet ovatkin syrjäyttäneet puun monessa tapauksessa, käytetään sitä edelleen yleisemmin kuin tulemme ajatelleeksikaan. Puuseppien verstaiden lisäksi puuta työstetään monen innokkaan harrastajan kotiverstaalla sekä esimerkiksi kansalaisopistojen järjestämillä kursseilla.

Nykyisin kivikautena tunnettua tuhansien vuosien ajanjaksoa voitaisiin hyvällä syyllä nimittää myös puukaudeksi, sillä puu oli ennen metallien käyttöönottoa ylivoimaisesti tärkein raaka-aine. Jo silloin oli erikoistuneita puuntyöstäjiä, jotka osasivat taidokkaasti loihtia puunkappaleesta koristeellisia ja käyttökelpoisia tarve-esineitä. Puusta valmistettiin myös hirsiset asumukset sekä osa metsästysvälineistä.

Kivikaudella puun työstössä käytettiin apuna kivikirveitä sekä kivestä ja luusta tehtyjä veitsiä ja talttoja. Työvälineet pysyivät pitkälti samanlaisina aina 1800-luvun teollistumiseen saakka, joskin niissä käytetty materiaali vaihtui metallien tulon myötä ensin pronssiksi, sitten raudaksi. Sopivan kokoisen puun työstö aloitettiin veistämällä se suurinpiirtein haluttuun muotoon ja keskittymällä sen jälkeen yksityiskohtiin vuolupuukon ja kovertavien talttojen avulla. Lopuksi työ viimeisteltiin hiomalla se hiekalla, nahalla tai tarkoitukseen sopivalla kivellä.

Puusepän arkea

Entisaikaan pikkulapsetkin osasivat vuolla puusta yksinkertaisia esineitä, kuten voiveitsiä ja lusikoita, joihin saa ’pesän’ helposti polttamalla puuainesta pois kytevän hiilen avulla. Isoimpien ja tärkeimpien töiden valmistus oli kuitenkin erikoistuneen puusepän heiniä. Ammatin salat opittiin kokeneemman opissa ja koulutus kesti yleensä vuosia, joskus jopa vuosikymmeniä. Puusepältä vaadittiin tarkkuutta, kärsivällisyyttä ja vahvoja käsiä. Oman verstaan tuotteita myytiin paitsi kylän tarpeisiin myös jokavuotisilla kiertävillä markkinoilla.

Verstaalla oli erilaisten puisten höyläpenkkien ja höylien lisäksi pienempiä työstövälineitä, joista tärkeimpiä erilaisten sahojen ohella olivat puukot, veitset, porat ja taltat. Viimeksi mainituista eniten käytettiin kourumaisia, joilla oli helppo syventää esimerkiksi lusikan pesäkuoppaa.

Työpäivät olivat usein pitkiä ja niihin kuului etenkin talvisaikaan puiden kaato metsästä ja niiden kuljettaminen ja käsittely liiteriin sopiviksi. Parhaan mahdollisen puuaineksen löytäminen oli taitolaji, jota vanhemmat puusepät yhä nykyäänkin vaalivat. Esimerkiksi haapa sopii parhaiten haapion eli puuveneen rakennusmateriaaliksi sekä saunan lauteisiin, kun taas kuusesta ja koivusta tehtiin usein pienimmät esineet.

Ei ole puun voittanutta

Teollistumisen myötä puun kysyntä laski jonkin verran, mutta esimerkiksi suurin osa huonekaluista valmistetaan nykyäänkin puusta. Nykyajan puuseppä on käsityön ammattilainen, jonka työn perustan muodostavat ikivanha taito ja perinteiset työmenetelmät. Verstaat ovat täyttyneet työtä helpottavista ja nopeuttavista koneista, joihin lukeutuvat esimerkiksi nauhahiomakone, sirkkeli ja pylväsporakone.

uurin osa alalla työskentelevistä on käynyt puuseppäkoulutuksen ja suorittanut ammattitutkinnon jossakin maamme kymmenistä alan opetusta tarjoavista oppilaitoksista. Erikoistuminen on puusepänkin ammatissa nykyisin valttikortti. Työnkuvaan kuuluu myös runsaasti suunnittelua sekä tuotteiden markkinointia.

Puuta pidetään monesti parhaana mahdollisena rakennusmateriaalina. Perinteinen hirsirakentaminen on viime aikoina ollut nousemassa jälleen suosioon. Pienemmän mittakaavan käsityötuotteita myydään eniten yritysasiakkaille, jotka tilaavat puusepiltä toimistoihin ja liikehuoneistoihin esimerkiksi myyntitiskejä, erilaisia työtasoja ja naulakoita mittatilauksena. Yksityiset tilaavat usein esimerkiksi uuteen kotiin tai häälahjaksi keittiökalusteita, kirjahyllyjä, ovia ja kaappeja.

Joihinkin tarkoituksiin ovat metallit ja synteettiset raaka-aineet parempia, mutta lähes kaikkeen voi myös käyttää ekologisempaa puuta, joka puoltaa paikkaansa monikäyttöisyydellään. Esimerkiksi 2013 valmistunut Suomen Luontokeskus Haltia on kokonaan rakennettu massiivipuusta!

Mikko Vesterinen 

luonto, kansanperinne