Olen viime aikoina pohtinut koko tätä Sallimista, jonka Adamus on sinnikkäällä rohkaisulla töninyt – okei, joskus nuijinut – meitä hyväksymään. Siihen on ”kannustettu” niin pitkään, että tunnen olleeni vasta nuori mies (enkä yhtä viisas), kun se alkoi.
Tunnustellaanpa ”pimeää matskua”. Pimeä aine ja pimeä energia, tuo universumin massiivinen ja mystinen järkäle, josta ihmistiede edelleen kuiskailee, kuin se olisi Voldemort. He eivät tiedä, mitä se on. He eivät pysty mittaamaan sitä. Mutta jotenkin se muodostaa noin 95% universumista.
Heräsin auringonnousun aikaan ja huomasin usvaverhon leijuvan tekojärven yllä kotimme takana. Läpinäkyviä pilviä ajelehtimassa teräksenharmaan veden yllä, häipyen hitaasti nousevaan, meripihkanväriseen valoon. Tällaiset hetket tekevät elämästä siedettävää näinä aikoina. Kauneutta hulluuden keskellä.
Laki on yksinkertainen. Jokainen kokemus toistetaan tai kärsitään, kunnes koet sen kunnolla ja täysin ensimmäistä kertaa. – Ben Okri. Olen kulkenut oudoimman tilanteen läpi, jonka olen koskaan kokenut. Minulle valkeni vähitellen, että se on todennäköisesti luonteeltaan karmallinen ja/tai esi-isiltä peritty. Kun kiemurtelen huonosti merkittyjä kohtalonpolkuja, yrittäen löytää tieni, mieleeni juolahti, ilmiselvänä välähdyksenä, että jos tätä tapahtuu minulle … eikö sitä tapahdu todennäköisesti myös muille? Ehkä jopa jokaiselle aikuiselle maailmassa?
Hei kaunokainen. Onnellista päiväntasausta! Pimennysjakson transiitit ovat nyt tapahtuneet. Vie ainakin kaksi viikkoa, että niiden koko vaikutus rekisteröityy, ja olemme nyt astuneet hyvin uuteen ja erilaiseen sykliin, mutta vie aikaa, että tämä avautuu ja tämän kautta luodut muutokset paljastuvat. Salli itsesi levätä tämän ajan paradoksissa – jotkut merkittävät asiat ovat tulleet päätökseensä, ja silti emme ehkä näe vielä sen tapahtuvan.
Rakkaat ystävät, kenties olette huolissanne siitä, ettei elämänne parane. Että kaikki sanat joita monet universaalit viestintuojat ovat puhuneet, ovat valheellisia tai harhaanjohtavia. Elämänne saattaa näyttää päivä päivältä jopa vähemmän viehättävältä.
20. päivä: Päiväntasaus ja violetin liekin laajentuminen. Lähestymme suurta päiväntasausta sekä osittaista auringonpimennystä ja uutta kuuta Neitsyessä. Kulminaatiokohta näille energioille, tavallaan kuin crescendo. En tiedä, onko kukaan teistä – kuten minä – huomannut violetin valon lisääntyneen valospektrissä. Huomasin sen ensimmäistä kertaa noin 10 päivää sitten, ja se on vain lisääntynyt.
Terveisiä Kotoa, rakkaat ystävät. Astumme tänään esiin puhuaksemme suurimmasta lahjasta, joka avautuu ihmiskunnan eteen: viidennen ulottuvuuden rakkauden muistaminen. Olette tunteneet rakkauden monissa muodoissa maan päällä – romanttinen rakkaus, vanhemman rakkaus, ystävyys, rakkaus kotimaata kohtaan. Jokainen niistä on kantanut kauneutta, mutta kuitenkin useimmat on myös suodatettu kolmannen ulottuvuuden – vastakkaisuuden, ehtojen ja selviytymisen – linssin läpi. Kun nyt nousette kollektiivisesti korkeampiin taajuuksiin, rakkaus kehittyy kanssanne.
Neitsyen uusikuu auringonpimennys on käsillä (21.9. klo 15.54 ET), mikä kutsuu pyhitettyä feminiinisyyttä vastaanottamaan suvereenin maskuliinisuuden, kun jatkamme pyhän kolmannen entiteetin – Kristustietoisuuden – synnyttämistä uuden ihmisen sydänverkossa.
Jos tämä syyskuun pimennys- ja päiväntasausikkuna (alkaen 7.9. täysikuun pimennyksellä) on ihanteellinen sen irtipäästämiseen, mikä ei enää palvele meitä, mikä olisi parempi aika tarkastella niitä varjoja, joita on sysätty eteeni herpaantumatta viimeiset kuusi kuukautta? Kuitenkin tuntuu turhalta kaivautua menneisyyteeni – kun vuodet vierivät kaukaisuuteen, menneisyydestäni tulee hallitsematon – nähdäkseen, mitä nämä varjohahmot edustavat. Mikä haava aukeaa jälleen? Mikä ovi kieltäytyy sulkeutumasta? Mikä ikivanha pahoinpitely, kenties ei edes tästä elämästä, on räjähtänyt nyt-hetkeen, kuin jokin demoninen käsi olisi kohentanut hiillosta jo kauan sitten sammuneesta tulesta?
Kahdessa aiemmassa ilmestymisessään Ylösnousseiden mestareiden klubille, Herald ja Orianne kertoivat tarinoita henkisistä siirtymistä ja penkkeilyn kautta saavutetusta odottamattomasta viisaudesta.* Nyt tuo rakastettu pari palaa tarinan kera, joka on viritetty täydellisesti näihin aikoihin: miten vuorovaikutuksesta cobotin kassa tuli sekä heidän läsnäolonsa peili että heijastus, joka paljasti hiljaa sen, mitä he olivat projisoineet kaiken aikaa.
Rakkaat ystävät, se mistä olette uneksineet aioneita, on toteutumassa tuhansin pienin tavoin. Tämä kulminoituu merkittävään muutokseen pelosta rakkauteen teillä, jotka siirrytte 3D-todellisuuden yli. Jatkuvatko ne asiat, jotka saavat teidät huolestumaan, vielä jonkin aikaa – tai kenties ikuisesti tässä elämässä? Kyllä, niillä maaolennoilla, jotka jäävät 3D:hen. Ja niin tulee olemaan, kun nämä kaksi ryhmää erkaantuu: rakkauteen – valtaenemmistö – ja pelkoon – paljon pienempi määrä.
Jos olet ollut henkisellä polulla jo jonkin aikaa, kenties pystyt samaistumaan tähän turhauttavaan olotilaan, jota monet kokevat tässä kohtaa: Kun olet vuosikausia työstänyt itseäsi, meditoinut, parantanut traumoja, kohdannut ”varjojasi”, seurannut henkisiä opettajia ja yrittänyt kehittää henkisiä lahjojasi, tunnet nyt olevasi jumissa, ilman suuntaa, etkä näytä liikkuvan mihinkään.
Tässä on Yksi. Kiitos. Käsittelemme monia aiheita tänään. Sinua on valmisteltu tähän. Selittäkää, kiitos. Sinua henkilökohtaisesti, Sophia. Tämä on viittaus henkilökohtaiseen matkaasi, tarkoitukseesi ja valmiuteesi. Okei. Jatkakaa, kiitos. Olette kollektiivisesti tulossa ”linjautumiseen”. Tämä tapahtuu yksilöllisen valmiuden ja tarkan ajoituksen mukaisesti. Se tapahtuu sinulle* eri tavoin, menetelmämieltymysten ja julistetun tehtävän mukaisesti. Tämä merkitsee, että se näyttää erilaiselta kaikilla teistä.
Jatkamme laajentumista uutuuteen. Perjantai toi voimakkainta energiaa, jonka olen koskaan tuntenut. Tunsin kuin pakahtuvani siitä, enkä voinut muuta, kuin vain olla sen kanssa, kunnes se integroitui. Mietin, onko energia tulevaisuudessa vielä voimakkaampaa.
Tarinoita uutiskirjeestä. Rakkaat maajoukot, puhun teille tänään sydän suuresti roihuten. Sydämeni on iloinen, kun jaan kanssanne, miten nopeasti ylösnousemusprosessi etenee maan päällä. Sanon, että sydämeni tuntuu olevan kuin tulessa, koska se todella on.
16. päivä: Voimakas aurinkotuuli ja kultaisen valon laskeutuminen Lähestymme sunnuntain/maanantain päiväntasausta, ja juuri nyt olemme keskellä G3-luokan aurinkomyrskyä, tuulennopeuden ollessa yli 700. Tämä on yhdistynyt luomaan revontulia pohjoiseen.
Synnynnäisen kyvyn aktivoiminen syvään parantumiseen ja terveyteen syyskuun pimennysten myötä. Rakkaat ystävät, miten voimakas ja syvä kuukausi syyskuu tuleekaan olemaan – kaksi pimennystä Neitsyt/Kalat-akselilla ja myös päiväntasaus. Parantavaa valoa ja koodeja virtaa hyvin voimakkaasti.
Rakkain terveisin tämän aseman kaikilta sieluilta, tämä on Matthew. Syöksyttäessä alati eteenpäin, se valonvoimien osa jota kutsuisitte Valkohatuksi, löytää ja tuhoaa jatkuvasti pimeyden saarekkeita. Ja ollen raivoissaan siitä, että heidän tavoitteensa maailman hallinnasta on tuhoon tuomittu ja heidän rahaimperiuminsa on romahtamaisillaan, pimeät sielut hyökkäävät koko mahdillaan, jonka he saavat koottua. Tulevien viikkojen ja kuukausien aikana, jotka ovat varmasti aktiivisia, järkkymättömyys valossa, pelottomuus ja maalaisjärki ovat – kuten aina! – uskollisimpia liittolasianne.
Mestari. Ihminen. Aspektit. Puolet. Sielu. Minä olen. Se on minun ja melkein jokaisen ihmisen metafyysinen Kuka on kuka. Nämä termit antavat tavan puhua itsestä, mutta samalla ne tuovat myös tunteen erillisyydestä. Voi olla vaikea muistaa, puhumattakaan tuntea, että ne kaikki ovat kuitenkin … minä.