Jack Kornfield: Sydämen ohjaama tie

| 07.06.2016
Jack Kornfieldin kirja sydämen ohjaama tie herättää kunnioitusta. Opastus henkisen elämän harhoista ja hurmoksista selviytymiseen on kattava. Yli viisisataasivuiseen teokseen paneutumiseen saa varata aikaa.

Toisaalta, koko kirjaa ei tarvitse lukea, vaan teksti on rakennettu niin, että kukin voi poimia itselle ajankohtaisia asioita. Silti koko kirjan lukeminen on suositeltavaa hyvän kokonaiskuvan saamisen kannalta. Saadessani odotetun kirjan käsiini hieman säikähdin. Epäilin, ettei ymmärrykseni ja henkisen tason kehitykseni riittäisi ymmärtämään kirjan sanomaa. Sisällysluettelo tuntui puhuttelevalta. Säikähdys osoittautui turhaksi. Kornfield kirjoittaa helppolukuisesti ja tarjoaa tekstissään selkeitä esimerkkejä. Hän vetoaa usein mestareihin, mikä toisaalta lisää kirjan uskottavuutta, toisaalta herättää kriittisyyteen.

Kirjassa oletetaan implisiittisesti, että jokainen harjoittaja tekee retriittejä. Tekstissä annetaan ohjeita siihen, kuinka retriitille tulisi lähteä. Oma elämäntilanteeni ei salli vetäytymistä henkisiin harjoituksiin sunnuntaimessuja pidemmiksi ajoiksi. Siksi retriitin oletusarvoinen kuuluminen jokaisen harjoittajan taipaleeseen hieman kaiveli. Ikään kuin etenemiseni seisahtuisi siksi aikaa, että lapset ovat kasvaneet, taloudelliset paineet helpottaneet ja työelämässä voi olla mukana vain osa-aikaisesti. Oli niin tai näin, olisin kaivannut jonkinlaista ohjeistusta siihen, miten retriitin voi korvata ruuhkavuosien aikana.

Kornfieldin kirjan aiheet eivät ole sofistikoitunutta teoretisointia, vaan hyvin pragmaattisia. Teemat ovat jokaiselle meditoijalle tuttuja. On helppoa kokea, että kirjoittaja on kirjoittanut tekstin juuri minulle.

Teos on jaettu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa käydään muutaman luvun verran läpi perusasioita; rakastavuutta ja ystävällisyyttä, sisäisen sodan lopettamista, paikoilleen asettumista ja välttämätöntä paranemista. Paraneminen koskee kehoa, sydäntä, mieltä ja parantavaa tyhjyyttä. Viimeiseksi perehdytään tietoiseen hengittämiseen.

Jokaisen luvun lopussa on meditaatio, jonka avulla voi syventää tekstissä esiteltyjä taitoja. Tekstiin kirjoitetun meditaation toteuttaminen vaatii, että lukijalla on nauhuri, jolle lukee tekstin. Oman äänen kuunteleminen nauhalta ja meditaatioon antautuminen ei välttämättä ole helppoa. Hyvä vaihtoehto painetulle meditaatiolle olisikin ollut kirjaan liitetty CD-levy, missä meditaatiot olisivat olleet valmiina. Minä ainakin tiedän miellyttävämpiä ohjaajaääniä kuin omani.

Opuksen toinen osa käsittelee hurmosta ja harhaa. Kornfield opastaa, kuinka vaikeudet muutetaan kullaksi ja miten demoneja nimetään. Tässä osiossa käsitellään erilaisia ongelmia, joita henkiseen harjoittamiseen kuuluu. Lukija saa ohjeita esimerkiksi siitä, kuinka avautua keskuksesta käsin.

Kornfield kirjoittaa toisessa osassa henkisestä vuoristoradasta, minuuden laajentamisesta ja häivyttämisestä sekä siitä, kuinka muututaan yksinkertaiseksi ja läpinäkyväksi. Erityisesti syvän keskittymisen vaiheet tarjosivat käsitteellistä tarttumapintaa viimeisimpiin meditaatiokokemuksiini. Täten pidin siitä osiosta erityisen paljon.
 
Kolmas osa käsittelee piirin laajentamista. Pyhyyden kaikenkattavuutta, minättömyyttä ja opettajan merkitystä arvioidaan. Yksi luku on omistettu psykoterapian ja meditaation yhteydelle. Kornfield kirjoittaa anteliaisuudesta, läheisriippuvuudesta ja pelottomasta myötätunnosta. Opettajiin liittyvät ongelmat tulevat esille, samoin karma ja harjoituksen piirin laajentaminen.

Neljäs osa käsittelee kypsää henkisyyttä; mitä se on, ja kuinka jokainen voi laulaa suurta laulua henkisellä polullaan. Valaistumista avataan kirjan lopussa. Tämä on ainut osio, joka ei pääty tekstinä esitettyyn meditaatioharjoitukseen.

Pidin erityisesti helppotajuisuudesta. Kornifield ei saarnaa, messua eikä profetoi. Hän opastaa tavallista ihmistä tavallisella tavalla meditoimaan riittävän hyvin. Ja siitä minä pidin.

Kirjaan on liitetty Vipassanameditaatio-opettajien eettinen ohjeisto ja runsaasti kirjavinkkejä lisätietämyksen kartuttamiseen. Kirjan lopussa oleva sanasto auttaa ymmärtämään tekstin kohtia. Teoksen on suomentanut Lauri Porceddu.

Tilaa kirja Suomalaisesta kirjakaupasta.

Takakansi:
Sydämen ohjaama tie on henkisen kirjallisuuden klassikko. Se tarjoaa opastusta niille, jotka ovat vasta aloittamassa perehtymistä meditointiin, kuin myös niille, jotka ovat jo edenneet pidemmälle ja haluavat syventää harjoitustaan.

Kornfieldin tyyli kirjoittaa on hyvin maanläheinen, ja hän antaa runsaasti käytännön ohjeita, kuinka edetä henkisyyden tiellä. Hän käsittelee älykkäästi ja maltillisesti myös usein hämmennystä herättäviä asioita, kuten poikkeavia tajunnantiloja, minuuden laajentamista ja häivyttämistä ja opettajan ja oppilaan välistä suhdetta.

Jack Kornfield on yksi tunnetuimmista länsimaisista buddhalaisista opettajista, joka on opettanut vipassanameditaatiota 1970-luvulta lähtien. Hän perusti tuolloin yhdessä Sharon Salzbergin ja Joseph Goldsteinin kanssa buddhalaisuuden opettamiseen keskittyvän ja edelleen aktiivisen Insight Meditation Society -yhdistyksen Massachusettsiin. Hän oli myös mukana perustamassa Kaliforniaan Spirit Rock -meditaatiokeskusta, jossa hän opettaa nykyään. Kornfield on kirjoittanut useita kirjoja, joita on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle. Sydämen ohjaama tie on hänen keskeisimpiä teoksiaan ja ensimmäinen kirja, joka häneltä on suomennettu.

Jack Kornfield: Sydämen ohjaama tie. Kuinka selvitä henkisen elämän harhoista ja hurmoksista.

Viisas elämä, Basam Books, Helsinki.

Jaa tämä:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net