Voiko paasto parantaa? Uusimpien tutkimusten mukaan voi

Paaston terveysvaikutukset eivät ole uutta tietoa, vaan paastoa on käytetty terveyden kohentamiseen jo kauan. Nyt paaston vaikutuksia on alettu tutkia entistä enemmän tieteellisesti, ja vaikuttaa siltä että paastoaminen todella kannattaa.

Haluaisitko torjua flunssat ja muut sairaudet jo ennen kuin ne iskevät? Unohda C-vitamiinitankkaus ja nitistä taudit nälällä. Tutkimusten mukaan jo kahden päivän paasto uudistaa vastustuskykyä ja siitä on hyötyä niin terveille aikuisille kuin syöpähoitoja läpikäyvillekin.

Huomaathan kuitenkin, että paastoaminen omin päin voi olla vaarallista, mikäli paastoat pelkkää vettä juoden tai paasto on pitempi. Paastoaminen ei sovi missään nimessä kasvaville nuorille, vaan vain aikuisille. Se ei sovi myöskään henkilöille joilla on ollut tai on syömishäiriö, jotka ovat raskaana, tai jotka ovat alipainoisia. Jos kärsit jostain sairaudesta tai terveysvaivasta, kannattaa paaston aloittamisesta keskustella lääkärin kanssa - paasto ei välttämättä ole mahdollista joidenkin tautien sairastajille.

Paasto ja vastustuskyky - mitä hyötyä paastoamisesta on?

Cell-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kerrotaan, että sekä hiirten että ihmisten kohdalla pitemmät paastot vaikuttavat valkosolujen määrään. Tämä puolestaan lopulta johtaa siihen, että veri ja vastustuskykymme uudistuu.

Yksi tutkimuksen kirjoittajista, Etelä-Kalifornian yliopistossa pitkäikäisyyttä tutkivaa keskusta johtava Valter Longo, kommentoi, että kun ihminen (tai hiiri) on nälissään, keho pyrkii säästämään energiaa. Yksi tavoista säästää energiaa on kierrättää vahingoittuneita soluja. Siitä voi olla erityisesti hyötyä iäkkäille ja henkilöille, joiden vastustuskyky on heikko ja he ovat alttiita erilaisille sairauksille. Tutkimusten mukaan paastoaminen alentaa myös IGF-1-kasvuhormonia, jonka korkeat tasot ovat yhteydessä syöpään, ikääntymisen ja kasvainten kasvuun.

Tutkijat ovat havainneet myös muita hyötyjä, erityisesti aivotutkimuksen saralla. Hiiritutkimusten perusteella paastoaminen kahdesti viikossa voi vähentää riskiä sairastua Alzheimeriin ja Parkinsonin tautiin. Paastoaminen vaikuttaa myös uudistavan ja suojaavan aivoja niin, että alttius erilaisille sairauksille vähenee.

Esimerkiksi biohakkerit ovat ottaneet paastoamisen osaksi elämäntapaansa. He saattavat esimerkiksi olla vesipaastolla jopa neljän päivän ajan, ja kertovat sen pitävän yllä hyvää mielialaa, helpottavan keskittymistä ja luovan jopa kevyen euforian tunteen.

Paaston vaikutukset liittyvät osin ketoosiin, jota monet ylläpitävät ruokavaliolla. Kun keholla ei ole ravintonaan hiilihydraatteja ja glukoosia, se alkaa hyödyntää rasvaa energianlähteenä ja tuottaa ketoaineita.

Paastoamisesta on hyötyä syöpäpotilaille

Aiemmassa tutkimuksessa Longo tutkijakumppaneineen sai selville, että paastoaminen tepsii useisiin syöpätyyppeihin. Hän myös sai selville, että paastoamisen yhdistäminen kemoterapiaan tekee hoidosta paljon tehokkaampaa kuin pelkät syöpähoidot yksinään.

Syöpähoidot vahingoittavat immuunijärjestelmää, ja hoitoihin liittyy usein lääkehoito, jonka tarkoitus on suojata soluja. Kun hoito on päättynyt, kehon toipumiseen voi kestää lähes kuukausi.

Paastoaminen kuitenkin saa kehon tuottamaan uusia valkosoluja ja siten luomaan uudelleen koko immuunijärjestelmän. Samalla keho poistaa vastustuskyvyn kannalta hyödyttömiä soluja, mikä paitsi uudistaa kehoa, myös vähentää vapaiden radikaalien ja tulehdusten aiheuttamaa vahinkoa kehossa.

Kuten tutkimuksessakin sanotaan, paastoa ei saa aloittaa omin päin, vaan on tärkeää keskustella siitä lääkärin kanssa. Paasto ei esimerkiksi sovellu kovin heikossa kunnossa oleville henkilöille.

Paasto on vanha tapa uudistaa immuunijärjestelmää

Paastoamista on harjoitettu monissa kulttuureissa ja uskonnoissa jo kauan. Esimerkiksi muinaiset egyptiläiset paastosivat kuukausittain tarkoituksenaan puhdistaa kehonsa. He ajattelivat, että sairaudet juontavat juurensa ravintoon ja ruokavalioon. Kreikkalainen filosofi Herodotus kuvaili egyptiläisiä kaikista kansoista terveimmiksi.

Myös monet kuuluisat kreikkalaiset filosofit, kuten Platon, Hippokrates ja Plutarkhos paastosivat. Plutarkhosin kerrotaan sanoneen, että on parempi aloittaa paasto tänään kuin käyttää lääkkeitä.

Useisiin uskontoihin kuuluu myös paastoamisen perinne. Taustalla on ajatus puhdistautumisesta ja jumalaan lähentymisessä. Ramadaniin kuuluu kuukauden mittainen osittainen paasto, ja Muhammed kehotti paastoamaan kaksi kertaa viikossa. Myös juutalaisuteen ja kristinuskoon kuuluu paastoaminen - ja Jeesuksen kerrotaan paastoneen 40 päivän.

Nykyinen lähestymistapa terveyteen ja sairastamiseen sekä lääkintään on johtanut siihen, että huomiota ei olla kiinnitetty tarpeeksi kehon omaan kykyyn parantaa itseään.

Lähde: https://www.gaia.com/article/fasting-resets-immune-system