Kerää rohkeutesi! Osa 1, tunnista ja tunnusta mikä pelottaa

Koetko olevasi ujo tai arka ja jääväsi siksi elämässä paljosta paitsi? Välillä jo pelkkä itsensä muistuttaminen elämän rajallisuudesta antaa rohkeutta tehdä jännittäviä asioita, mutta toistuvasta jänistämisestä tietyissä tilanteissa voi olla vaikea päästä eroon. Mahdotonta sisäisen leijonan löytäminen ei kuitenkaan ole!

Kuten kaikki henkiset muutosprosessit, lähtee myös rohkaistuminen liikkeelle niin sanotusta tunnistamisvaiheesta – on vaikea muuttaa mitään, jos ei tiedä mikä tarkalleen ottaen on se jokin, jota pitäisi alkaa työstämään.

Tunnistamisvaihe on paitsi kaikkein tärkein, usein myös valitettavasti se vaikein askel kohti elämää ilman pelon asettamia psykologisia rajoitteita. Olemme tottuneet ajattelemaan pelkoja heikkouksina, joiden olemassaoloa emme välittäisi aina myöntää edes itsellemme. Lisäksi meillä on sisäsyntyinen, eläimellinen tarve pakoilla pelkoa ja pelottavia tilanteita.

Siksi voikin olla vaikea hahmottaa miten paljon pelko lopulta ohjaakaan toimintaasi ennen kuin pääset siitä eroon. Rohkaise siis itsesi ottamaan ensimmäiset askeleet kohti elämää, jota pelko ei estä kokemasta täysillä!

Pysähdy! Miltä nyt tuntuu?

Monet meistä kokevat jännitystä, ahdistusta ja jopa pelkoa säännöllisesti. Hektisen elämän keskellä tunteet ja ne laukaisseet tilanteet voivat kuitenkin jäädä huomaamatta. Pysähdy hetkeksi kuulostelemaan oloasi.

Mitä tunnet? Oletko levollinen vai pelokas, ahdistunut tai huolestunut? Oli tunne sitten hyvä tai huono, älä sivuuta sitä. Yritä sen sijaan hyväksyä ja kokea se sellaisena kuin se on.

Jos huomaat olevasi pelokas, laita pelko realistisiin mittasuhteisiin – pelottaako paljon vai vähän asteikolla yhdestä kymmeneen? Kenties olet joskus kohdannut vieläkin pelottavampia tilanteita tai ainakin osaat varmasti kuvitella itsesi sellaiseen.

Tunnista ja tunnusta

Yritä seuraavaksi tunnistaa pelon syy – mikä tilanteesta tekee pelottavan? Voit myös miettiä mitä yhtälöstä pitäisi poistaa, jotta olo olisi vähemmän pelokas. Jos maltat katsella hetken ympärillesi tai muistella tilannetta jälkikäteen, löydät syyn pelkoon varmasti.

Huomaa, että itselleen on oltava rehellinen pelkoa aiheuttavan tekijän suhteen. Muuten et todennäköisesti tule hallitsemaan pelkoasi ikinä aidosti ja saatat ajautua käyttämään aikaasi täysin väärien asioiden vatvomiseen.

Pidä myös mielessä, että rohkeus ei tarkoita pelottomuutta. Rohkeus on sitä, että tunnistaa ja tunnustaa omat pelkonsa, mutta pystyy toimimaan myös pelottavissa tilanteissa.

Täsmennä

Todelliset syyt pelon taustalla voi olla yllättävän vaikea tunnistaa, vaikka itselleen kuinka yrittäisi olla rehellinen. Pelko on mestarinaamioituja.

Otetaanpa esimerkki: haluaisit kokeilla laitesukellusta, mutta samalla huomaat paniikin valtaavan mielesi jo pelkästä ajatuksesta pinnan alla oleskelusta. Et joko uskalla kokeilla lajia ollenkaan tai kokeilet, mutta et pysty nauttimaan ympärillä avautuvasta vedenalaisesta maisemasta. “Sukelluspelko” olisi tässä tapauksessa helppo, mutta aivan liian pinnallinen diagnoosi.

Sen sijaan, että toteat pelkääväsi sukeltamista ja alat pyristellä irti niin sanotusta sukelluspelosta, mieti mikä kokemuksesta tekee pelottavan. Ehkä et luota varusteisiin tai omiin taitoihisi käsitellä niitä? Tai ehkä mielessäsi kummittelee muisto Tappajahai-elokuvasta? Vai pelkäätkö ajautuvasi yksin avomerelle?

Huomaa, että pelkoa on myös eri tyyppistä. Se voi olla puhdasta pakokauhua tai "kuolemanpelkoa", jännitystä, ahdistusta tai huolta. Pelon sävy saattaa auttaa tunnistamaan sen todellisen aiheuttajan. Edellä mainitussa esimerkissä sukelluspelon taustalla voi olla myös huoli jälkikasvusta, jos sukeltaessa tapahtuukin jokin onnettomuus.

Moni meistä elää ison osan elämästään tai jopa kuolemaan asti pelkojensa kahlitsemina, tietämättä kuitenkaan mikä heitä oikeastaan pelottaa. Mitä tarkemmin pystyt nimeämään pelkosi, sen vähemmän joudut vanhuuden päivillä katumaan tekemättä jääneitä asioita.

Lähde:

How to be brave: 15 steps to let go of fear