Osaatko kuunnella kivun viestiä?

Kipu häiritsee elämää pahasti. Kaikki kipu, hammasärystä kurkku- ja selkäkipuihin, vievät kaiken huomion ja mihinkään muuhun on vaikea keskittyä. Mutta voiko kipua hoita muutenkin kuin särkylääkkeillä?

Sosiaalisessa mediassa tuli vastaan mietelause: "A lot of the pain we are dealing with are really only THOUGHTS", eli suuri osa tuskasta, jonka kanssa olemme tekemisissä, on tosiasiassa ainoastaan ajatuksia. Monitulkintainen lause voi viitata niin henkiseen kuin fyysiseenkin kärsimykseen. Tässä jutussa pohditaan fyysistä puolta, eli kipua.

Lauseen viesti on ristiriidassa sen kanssa, mikä iskostuu ajattelutapaamme lapsesta asti. Kipu on paha, josta on päästävä eroon – ja siitä päästään eroon särkylääkkeillä. Särkylääkkeiden käyttö ei kuitenkaan ole ongelmatonta, kuten hyvin tiedetään. Erityisesti kroonisen kivun kohdalla lääkitys on vaikea asia. Se on myös kivuista henkisesti raskain.

Kivun aiheuttaja myös pyritään tunnistamaan. Niinpä esimerkiksi leikkauksella voidaan pyrkiä parantamaan selkäkipuja. Kipu on viesti myös esimerkiksi siitä, että hampaassa on reikä, ja että asialle olisi syytä tehdä jotain. Kipu on siis siinä mielessä ystävä.

Kipu on sellaista ystävien sorttia, joka rumastikin tölväisemällä saa kiinnitettyä huomion siihen, että nyt olisi aika tehdä jotain. On tärkeää, että kipua ei voi olla huomioimatta. Jos esimerkiksi polttaa kätensä, tuska saa meidät vetämään käden pois. Kivussa ei ole mitään kivaa, kuten ei ystävien suorasukaisissa kommenteissakaan, mutta molempien perimmäinen tarkoitus on meille eduksi.

Ymmärrätkö kivun välittämän viestin?

Aina emme kuitenkaan ymmärrä tämän kaverin viestejä oikein. Väärin tulkintoihin on suuri mahdollisuus silloin, kun kivulla ei ole selvää aiheuttajaa. Ihmettelemme, kun niskakipu ei ota häipyäkseen, vaikka kohennamme työasentoa tai ostamme paremman tyynyn.

Ulvi Wirén kirjoittaa Kehon viisaus ja mielen voima -kirjassaan siitä, miten ajatuksen voimalla voi paitsi sairastuttaa, myös parantaa itsensä. Wirénin kirjaan voi tutustua tarkemmin sitä käsittelevän Kuudesaisti.netin artikkelin lukemalla. Kirjassa hän kysyy, olisiko mahdollista ajatella, että ”ajatukset saavat aikaiseksi tunteita ja kehon reaktioita”. Tiedämme sen itsekin: kun ajattelemme rakasta ihmistä, olo on mukava. Kun taas mielessä on jotain ikävää, kehokin jännittyy ja olo on epämukava.

Wirénin kirja johdattaa näkemään yhteyden kipujen ja mielen välillä. Kivut ja vaivat saattavat suorastaan johdattaa meidät näkemään, että elämämme ei ole aivan mallillaan. Ne havahduttavat avoimen mielin terveyttään tarkastelevan pohtimaan omaa elämäntapaansa.

Kuten kroonista kipua käsittelevässä The Atlanticin artikkelissa todetaan, kipua ei aina tunne. Mielen prosessit vaikuttavat kivun tuntemiseen, ja siksi esimerkiksi taistelukentällä haavoittunut ei aina tajua tilaansa, ja urheilijat saattavat jatkaa suoritustaan haavoittumisesta huolimatta. Toisaalta joskus myös pienikin haaveri aiheuttaa kipua, joka estää normaalin toiminnan.

Kirjassa käydään läpi erilaisia vaivoja eri ruumiinosissa ja niiden sanomaa, tähän tyyliin: ”Kurkkukipu kertoo, että sinun on vaikea niellä jotain tilannetta. Jos kurkkusi on tulehtunut, se kertoo ilmaisematta jääneestä ja sisäänpäin kääntyneestä vihasta. Kurkun kaksisuuntaisesta tehtävästä johtuen kurkkukivun viesti voi olla myös se, että et saa ilmaistuksi tunteitasi tai sinusta tuntuu, että sinua ei kuunnella”.

Mitä kipu voi kertoa?

On tietenkin vaikea arvioida, ovatko ihmiset aiemmin kokeneet yhtä paljon kipuja kuin nykyään. Kipu on subjektiivinen kokemus, jota on vaikea mitata. Sitä on myös vaikea kuvailla sanoin. En tiedä, kokeeko toinen ihminen pääkipunsa samalla tavalla kuin minä. Niinpä kivun historiaa on vaikea kirjoittaa.

Tekisi kuitenkin mieli kysyä, podetaanko länsimaissa nykyaikana enemmän kipuja kuin aiemmin. Entä onko sillä – ja kipujen lääkinnällä ja lääketeollisuudella – yhteys hektiseen, taloudelliseen menestykseen ja pärjäämiseen liittyvään elämääntapaamme? Luommeko kipuja haluamattamme?

Jos hammassärky tai kurkkukipu ei aivan helposti miellykään mielen aiheuttamaksi, erityisesti kroonisten, jollain tasolla selittämättöminen kipujen pohtiminen Wirénin esittelemästä näkökulmasta voi olla hedelmällistä.

”Kivulla on aina viesti, ja viestin laiminlyönti johtaa vain entistä pahempaan kipuun – kunhan kipulääkkeen vaikutus on lakannut”, Wirén kirjoittaa. Kipua ei tarvitse kärsiä, mutta Wirén kehottaa käyttämään aikaa kivun viestin tulkintaan.

Hän myös auttaa tulkitsemaan kivun viestiä: ”Kipu on rangaistus. Kun kukaan muu ei sinua rankaiste, teet sen itse kehittämällä itsellesi kivun. Kun sinulla on kipua, on epäilemättä vaikea ajatella, että olisit itse aiheuttanut sen. Kuitenkin paras tapa lähestyä tilannetta on hyväksyä ajatus, että kipusi on viesti virheellisestä ajatustavastasi”.

Miten lähestyä kivun kokemusta?

Pohdi sitä ruumiinosaa, jossa kipua tuntuu ja mieti sitten, millä elämänalueellasi saattaisi olla ongelmia tai pattitilanteita, joihin kehosi reagoi kipuillen. Mistä saatat alitajuisesti syyllistää itseäsi? Koita muuttaa tilannetta – kivun kärsiminen ei nimittäin tilanteeseen tepsi.

Monet meistä kärsivät myös ristiriidoista, jotka johtuvat ajatusmalleistamme. Silloin voi olla suurenkin muutoksen paikka. Podetko syyllisyydentuntoa tavasta, jolla suhtaudut töihisi? Entä oletko armoton omaa kehoasi kohtaan? Ajaudutko tilanteisiin, jossa myötäilet ihmisiä omaa tahtoasi vastaan, tai teet palveluksia, joita et oikeasti haluaisi tehdä? Voisitko ajatella, että kipu on se tyyppi, joka tulee muistuttamaan siitä, että itselle kannattaa olla rehellinen?

Monet huomaavat, että toimistotyö saa niskat jumiin. Siitä syytetään tietokonetyötä, huonoa tuolia tai työskentelyasentoa. Mutta jos kirjoitat vaikkapa harrastustekstejä tai vaikka luet itseäsi kiinnostavia blogeja sohvalla makoillen, niskat ja selkä eivät ole moksiskaan. Osa totuudesta voi siis hyvinkin piillä asennoitumisessamme.

Vaikka et uskoisikaan täysin, että kaikki kivut ovat peräisin mielestämme, kannattaa kivun merkitystä miettiä. Se ei välttämättä tarkoita, että voit lopettaa kipulääkkeiden syönnin tai terapian välittömästi, mutta se saattaa johtaa muutoksiin vahingollisissa tai sisäisiä ristiriitoja aiheuttavissa ajatusmalleissa tai elämäntyylissä.

Kipu hallintaan mielen voimalla

Kun kipu iskee, sitä voi myös pyrkiä helpottamaan mielen voimalla. ”Hengitä sisään lempeyttä ja hyväksyntää ja anna niiden levitä kipukohtaasi. Uloshengityksellä tunne, miten kipu poistuu kehostasi. Tunnustele samalla, minkälaisesta sisäisestä jännityksestä kipu sinulle kertoo”, Wirén ohjaa.

Meditaation on tutkimuksissa todettu helpottavan monenlaisia kipuja, The Atlanticin jutussa kerrotaan. Se ei kuitenkaan tavallisesti poista kipuja kokonaan. Meditaatio myös vähentää stressiä, joka puolestaan edistää kivun lievenemistä, tutkimuksissa on selvinnyt.

Erilaisia kipumeditaatioita kannattaa siis kokeilla. Erityisesti englanniksi löytyy ohjattuja kipumeditaatiovideoita tai nauhotteita. Tietoinen läsnäolo (mindfulness) tekniikkana helpottaa suhtautumista myös fyysiseen kipuun. Kun kipua ei ala kokea pysyvänä tilana, vaan siihen suhtautuu hetkessä, se menettää voimaansa. Tekniikkaa opetettiin eräässä tutkimuksessa ryhmälle, ja todettiin että sitä käyttämällä kivun voimakkuus väheni 40 prosentilla.

Mielikuvaharjoitukset voivat myös auttaa: kipu voidaan ensin visualisoida ja sen jälkeen visualisoidaan sen poistuminen. Sillä voi olla hyvinkin nopea ja tehokas vaikutus. 

Kuten monissa muissakin haastavissa tilanteissa, kivunkin suhteen kannattaa olla kärsivällinen. Koita olla suuttumatta sille, ja ole itsellesi lempeä ajatusmallien muutoksenkin suhteen.

Ehdotonkaan ei tarvitse olla, vaan särkylääkkeitä voi käyttää tarpeen mukaan tiedostavastikin. Kannattaa myös perehtyä vaikkapa erilaisiin yrtteihin tai muihin luonnonmukaisiin kivunlievityskonsteihin – ja tietysti ylläpitää terveyttä ulkoillen ja monipuolisesti ja tietoisesti syöden. Kurjasti hoidettu keho on suorastaan kyläilykutsu kivuille.

Muutos tapahtuu harvoin hetkessä, ja mieli tarvitsee harjoitusta, jotta ajatusmallit ja toimintatavat muuttuvat harmonisiksi. Tosin esimerkiksi meditaation kohdalla pienikin työ vaikuttaa tutkimusten mukaan tuottavan tulosta. Ei siis ole syitä olla kokeilematta uusia lähestymistapoja!

Lähteet:

Ulvi Wirén: Kehon viisaus ja mielen voima – Ajatusten avulla terveeksi

Gummerus, 2014

Brian Sterner: "Treating Chronic Pain With Meditation"

http://www.theatlantic.com/health/archive/2014/04/treating-chronic-pain-with-meditation/284182/