Onko suhteesi syömiseen mutkikas? Lue viisi faktaa syömiskäyttäytymisestä

Jos syömiseen liittyy haasteita, kuten tunnesyömistä, kannattaa käyttää aikaa oman syömiskäyttäytymisen pohtimiseen. Lue alta viisi faktaa, joiden avulla voimme tehdä oivalluksia tavoistamme ja toimintamalleistamme – ja ryhtyä muokkamaan suhdettamme syömiseen positiivisemmaksi.

Toiset eivät kiinnitä huomiota ruokailuun, pysyvät terveinä ja hoikkina kuin itsestään ja voivat syödä melkein mitä tahansa sairastumatta. Harva meistä kuuluu tähän ryhmään. Me muut, jotka kamppailemme terveyden, painonhallinnan ja epäterveellisen syömisen kanssa, näemme vaivaa saavuttaaksemme kokonaisvaltaisen hyvän olon. Syömiskäyttäytymisen tiedostaminen auttaa saavuttamaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tavoitteen. Seuraavat faktat auttavat alkuun ja kohti tasapainoisempaa ja nautinnollisempaa ruokailua.

Fakta 1: Tunteet vaikuttavat syömiskäyttäytymiseen

Tunnesyöminen on naistenlehtien kestoaihe. Tutkimusta aiheesta on tehty vuosikymmeniä. Tutkimuskirjallisuudessa tunnesyöminen määritellään usein prosessiksi, jossa epämiellyttäviksi koetut tunteet johtavat lisääntyneeseen syömiseen tai tiettyjen, sokeria ja rasvaa sisältävien ruokien syömiseen. Olemme voineet oppia säätelemään tunteita syömällä.

Jos syöminen on keino säädellä epämiellyttäviä tunteita, meidän on tietoisesti opetelta uusia tunnesäätelyn keinoja. Mitä ne voisivat olla sinun kohdallasi?

Eteneminen ei tule olemaan suoraviivaista, eikä nopeaa. Mutta sitä tapahtuu, jos vain yritämme. Jos epäilet, että syömisongelmasi taustalla saattaa olla opittu tunteiden säätelyyn liittyvä toimintamalli, kokeile pysähtymistä. Seuraavan kerran, kun huomaat ryhtyneesi toistamaan vanhaa toimintamallia, pysähdy kirjoittamaan tunteitasi paperille. Älä syö.

Ovatko ylensyömistä tai herkuttelua edeltävät tunteesi miellyttäviä vai epämiellyttäviä? Kuinka nimeäisit tunteen? Onko se ahdistusta, pelkoa, vihaa, surua tai jotain muuta? Millaisia emotionaalisia tarpeita on tunteen taustalla?

Esimerkiksi rakkauden kaipuu, väsymys, rentoutumisen tarve, sosiaalisen yhteyden puuttuminen ja yksinäisyys, tai rauhan ja turvan tarve voivat vaikuttaa syömiskäyttäytymiseen. Jos meitä on tyynnytelty lapsena ruuan avulla, teemme sitä todennäköisesti aikuisenakin. Jos olemme hieman poissa tolaltamme, lämmin pulla auttaa. Mutta mihin se johtaa?

Fakta 2: Ympäristöllä on merkitystä ruokavalintojen kannalta

Eri ihmiset ovat eri tavalla herkkiä reagoimaan ympäristön ruokavihjeisiin. Toisille voimakas ruuan mieliteko herää mainoksen näkemisestä, kun joku toinen saattaa valmistaa koko päivän herkullisia aterioita haluamatta itse syödä niitä.

Ruokavihjeet ovat opittuja. Tietty ärsyke yhdistyy aivoissamme salamannopeasti ruokaan, ja olemme aterioimassa ennen kuin huomaammekaan. Tällainen vihje voi olla myös aika- ja paikkasidonnainen. Ehkä olemme tottuneet syömään tiettyyn kellonaikaan – riippumatta siitä, olemmeko nälkäisiä tai emme. Kulttuurissamme on vahva lounaskulttuuri, aamiaisen merkitystä korostetaan ja päivän aterioiden määrä on yhteiskunnallisesti asetettu, aina ravitsemussuosituksia myöten.

Tilanteet voivat laukaista syömistä. Meille on voinut esimerkiksi muodostua tavaksi syödä aina, kun tulemme kotiin. Kävelemme suoraan ulko-ovelta jääkaapille, avaamme sen, ja poimimme jotain suuuhumme edes huomaamatta syövämme. Tai aloitamme napostelun jo ruokaa laittaessamme. Toimimme näin, vaikka emme olisi nälkäisiä.

Ympäristötekijöiden vaikutusta syömiskäyttäytymiseemme kannattaa rauhoittua pohtimaan. Millainen on meille tyypillistä ylensyömistä tai herkuttelua edeltänyt tilanne? Ketä ja mitä siihen liittyi? Vaikuttiko muiden syömä ruokamäärä omaan annoskokoomme? Söimmekö jälkiruokaa seuran vuoksi? Milloin mieliteko esimerkiksi leivoksesta tuli mieleemme, millainen ärsyke sen laukaisi? Kun näemme ympäristön merkityksen, voimme alkaa muuttaa opittuja tapoja.

Fakta 3: Arvot vaikuttavat ruokavalintoihimme

Arvomme näkyvät siinä, millaisista ainesosista koostamme ateriamme. Ruokavalinnat ovat muodostuneet tavaksi rakentaa ja ilmaista identiteettiä ja poliittista kantaa. Esimerkiksi kasvisruokailusta on tullut tapa ilmaista ilmastohuolta ja olla mukana rakentamassa ekologisempaa, henkisempää ja eläinten oikeuksia huomioivaa maailmaa. Oma terveys kohenee myös.

Ekologisuus ja henkisyys eivät ole yleisimpiä ruokavalintojen taustalla vaikuttavia arvoja. Suurin osa haluaa syödä hyvänmakuista ruokaa. Kun on tutkittu ruokavalintojen motiiveja työikäisillä, on havaittu, että maku merkitsee useammille enemmän kuin eettisyys. Naisille painonhallinta ja terveys ovat tärkeämpiä ruokavalintoja ohjaavia tekijöitä kuin miehille.

Jos tarkastelet omia arvojasi, miten huomaat niiden vaikuttavan syömistottumuksiisi? Onko käytännöllisyys ja tuttuus tärkeää, vai kenties hinta tai luonnollisuus? Millaista on henkistä kasvua edistävä ravinto? Ehkä syömiskäytökseen voimakkaimmin vaikuttava tekijä on mieliala? Miten eri motiivit vaihtelevat eri tilanteissa? Ruokavalintojen taustalla vaikuttavien arvojen tarkastelu auttaa ymmärtämään syömiskäyttäytymistäsi paremmin. Ymmärrys johtaa oivalluksiin, oivallukset tapojen muuttamiseen.

Fakta 4: Masennus vaikuttaa syömiseen

Masennuksesta kärsivät oireilevat tunnesyömisellä muita useammin. Joskus syömisongelman taustalla on diagnosoimaton ja hoitamaton masennus. Masennus ei automaattisesti johda syömisongelmiin, eivätkä kaikki masentuneet ole tunnesyöjiä. Masennus on ilmiönä moninainen, ja sen vaikutus syömiskäyttäytymiseen ja painonhallintaan vaihtelee yksilöittäin.

Toisilla masennus heikentää ruokahalua, ja seurauksena on laihtumista. On olemassa masennuksen muotoja, joissa ruokahalu ja paino lisääntyvät. Masentuneet ovat kertoneet syövänsä muita useammin makeita ruokia ja suolaisia sekä rasvaisia herkkuja. Kun voimavarat ja mielenkiinto heikkenevät, harva jaksaa välittää syömisistään.

Jos epäilet, että syömisongelmasi saattaa johtua masennuksesta, kannattaa asia selvittää mahdollisimman pian terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Voit ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon tai kuntasi terveyskeskukseen.

Fakta 5: Syömiskäyttäytymistä pystyy muuttamaan

Syömiskäyttäytymisen muuttaminen on mahdollista. Onnistuminen ja epäonnistuminen kannattaa unohtaa. Kyseessä on liukuva akseli, jolla jokainen ateria on uusi mahdollisuus. Kun haluamme muuttaa syömistämme terveellisemmäksi tai ympäristöystävällisemmäksi, kannattaa päähuomio kiinnittää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Sen on havaittu johtavan parhaiten pysyviin muutoksiin.

Joustava ja salliva syömisen säätely on pitkäkestoisempaa kuin ehdottomuus. Jos tapojen muuttaminen tuntuu hankalalta ja vaatii suurta ponnistelua, se tuskin kestää kovin pitkään. Pienet muutokset riittävät, mikromuutoksilla on nimittäin ajan kulussa suuri merkitys. Elämän nautinnollisuuden ei tulisi vähentyä, vaan nauttimiseen tulisi löytää uusia tapoja.

Mikäli syömisongelma ei ole vaikea, voi jo säännöllisen ateriarytmin opettelu auttaa syömiskäyttäytymisen muuttamisessa. Itseen ja kehoon voi suhtautua myönteisesti ja kannustaen. Syömisongelmiin liittyy usein tyytymättömyyttä kehoon ja rankaiseva, itseen kohdistuva sisäinen puhe. Niiden muuttaminen vähitellen, vuosien saatossa, on yksi keskeinen tekijä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämisessä. Ja siihen keskittymällä syömiskäyttäytymistä pystyy vähitellen muuttamaan.

Kirjoituksessa käytettyjä lähteitä ja lisälukemista:

• Sanna Sinikallio (toim.) Terveyden psykologia. PS-Kustannus 2019.
• Hanna Konttinen: Dietary habits and obesity: the role of emotional and cognitive factors. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto, 2012.
• Lääkärilehti: https://www.laakarilehti.fi
• Mielenterveystalo: https://www.mielenterveystalo.fi