Skip to main content

Pastaa ja suklaata mielialan kohentamiseen? Tuunatusta ruokavaliosta voi olla apua mielenterveyshäiriöiden hoidossa

  • ViljaJ

Yhä useampi meistä kärsii esimerkiksi ahdistuksesta, masennuksesta, paniikkikohtauksista tai keskittymishäiriöistä. Erilaiset psyykkiset häiriöt voivat tehdä terveestä työikäisestä jopa tavalliseen elämään sopeutumattoman. Häiriöitä pyritään monesti hoitamaan erilaisilla lääkkeillä, joiden toiminta perustuu fysiologisiin vaikutuksiin ihmiskehossa. Tuoreimpien spekulaatioiden ja alustavien tutkimusten mukaan voi kuitenkin olla, että oikeanlaisella ruokavaliolla saattaisi joissakin tapauksissa olla mahdollista saavuttaa jopa hyvin samankaltaisia tuloksia kuin synteettisillä lääkkeillä.

Ruokavalio vaikuttaa aivoihin ja verensokeriin

Aivot kontrolloivat ihan kaikkea mitä kehossamme tapahtuu, mieliala mukaan lukien. Aivot vaativat energiaa toimiakseen, ja energia taas tulee syömästämme ruoasta. Koska osa ruoan sisältämistä ravintoaineista on aivojen toiminnan kannalta parempia kuin toiset, joten ei ole ihan sama mitä pötyä pöytään pistää.

Aivojen toimintaa ajatellen ihanteellinen ruokavalio suojelee tätä kehomme kruunaavaa elintä esimerkiksi oksidatiiviselta stressiltä. Sanahirviö tarkoittaa tilaa, jossa kehomme ei pysty tuottamaan vapaiden radikaalien määrään nähden tarpeeksi antioksidantteja – ne ovat pikku poliiseja, jotka taistelevat vapaiden radikaalien soluja tuhoavaa vaikutusta vastaan. Oksidatiivinen stressi on yksi monista tekijöistä, jonka tutkijat ovat havainneet olevan yhteydessä esimerkiksi masennukseen, skitsofreniaan ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.

Oksidatiivisen stressin ohella tietynlainen ruoka vaikuttaa serotoniinin määrään aivoissamme. Serotoniinin vaikutusten muassa on esimerkiksi mielialan koheneminen.

Sillä mitä suuhumme laitamme, on tietysti vaikutusta moneen muuhunkin asiaan kuin pelkästään aivojen toimintaan. Ruokavalio näkyy suoraan esimerkiksi verensokerin tasossa, jonka vaikutukset mielialaan on tiedetty jo pitkään. Oli kyseessä sitten lapsi tai aikuinen, alhainen verensokerin taso saa helposti mielialan heittelemään.

Pastaa ja suklaata mielialan kohentamiseen?

Oikeanlainen ruokavalio auttaa siis hillitsemään tunneskaalan ääripäitä. Mutta millainen on mielentilan hallinnan kannalta suotava ruokavalio? Miten toimii esimerkiksi perinteinen lohturuoka, eli pastaa juustokastikkeessa ja levyllinen suklaata?

Tieteellisestä näkökulmasta iso annos valkoista pastaa ja jättilevy maitosuklaata ei ole mielenterveyden kannalta paras mahdollinen valinta. Tuunaamalla kombon saa kuitenkin toimimaan.

Esimerkiksi verensokerin jojoilua hillitsevät parhaiten sellaiset ruoat, jotka sisältävät paljon kasviksia ja täysjyvää. Kun lohtupasta-annoksessa käyttää siis tavallisen makaronin sijaan täysjyvää, on se jo astetta terveellisempi. Vielä parempi, jos mukaan heittää sipulia, sieniä tai tomaattia.

Serotoniinin tuotantoa taas lisäävät esimerkiksi kananmunat, lohi ja juusto. Ison köntän juustoa jo varmasti varasitkin pasta-annokseesi?

Jälkiruoaksi ei kuitenkaan kannata kiskaista koko levyllistä maito- tai valkoista suklaata. Tumma suklaa sen sijaan on erittäin rikas antioksidanttien lähde ja voi sopivissa määrin nautittuna auttaa taistelemaan aiemmin mainittua oksidatiivista stressiä vastaan. Samaan herkkupataljoonaan kuuluvat myös monet marjat, kuten mustikat, mansikat ja gojit.

Joka päivä makaronia juustokastikkeessa jälkiruokineen ei silti kannata nauttia. Parempi on turvautua arkiruoassa esimerkiksi perinteiseen välimerelliseen tai japanilaiseen ruokavalioon, sillä tutkijoiden mukaan niitä noudattavilla on länsimaiseen ruokavalioon verrattuna huomattavasti pienempi riski sairastua masennukseen.

Ruokaa lääkkeiden sijaan

Synteettisiä mielialalääkkeitä on olemassa laaja kirjo. Jotkut niistä yrittävät saada kemian tasolla aikaan itse asiassa hyvin saman tyyppisiä vaikutuksia kuin ruoalla on todettu olevan. Esimerkiksi niin sanotut SSRI- ja SNRI-lääkkeet pyrkivät lisäämään serotoniinin määrää aivoissa ja saamaan sitä kautta potilaan mielialan kohenemaan.

Jos oikeanlaisella ruoalla voi saada aikaan saman vaikutuksen kuin lääkkeillä, miksi turvautua kemian teollisuuteen? Ravitsemusterapia mielenterveyshäiriöiden hoitokeinona on verrattain uusi asia. Siksi sen tehostakaan ei ole vielä kovin paljon seikkaperäistä tietoa, tarkkoja lukemia tai uskottavia vertailuja synteettisten lääkkeiden kanssa. Erään tutkimuksen mukaan runsaasti hedelmiä, kasviksia, kalaa ja prosessoimattomia viljoja sisältävää ruokavaliota noudattamalla ja vähentämällä sokerin ja maitovalmisteiden määrää voisi kuitenkin vähentää masennukseen sairastumisen riskiä peräti 25-35%.

Jos ravitsemusterapian tehosta saadaan lisää positiivisia tuloksia, ehkä lohturuoka onkin tulevaisuudessa yksi lääkäreiden määräämistä tai jopa ensisijainen keino hoitaa mielialahäiriöitä? Toivoa sopii, sillä allergiat pois lukien vain harvoilla ruoka-aineilla on yhtä pitkää listaa mahdollisia haittavaikutuksia kuin useilla mielialalääkkeillä.

Lähteet: