Kuuntele kehoasi ja ruoki aivojasi parhaalla mahdollisella tavalla

Kehomme on viisas. Yhteys kehoon ja sen tuntemuksiin mahdollistaa sairauksiin ja stressiin puuttumisen hyvissä ajoin. Kun tunnemme kehomme, havaitsemme esimerkiksi, milloin se on väärin ravittu. Osaamme reagoida levottomaan, väsyneeseen oloon ja tunne-elämän epätasapainoon. Tunnistamme stressin oireet ja otamme vastuun palautumisestamme. Hyvinvointimme ja elämänlaatumme paranevat, kun kuuntelemme kehon opetuksia.

Väärin ravittu keho tasapainoon

Väärin ravittu keho on uupunut ja levoton, mieli hermostunut ja surumielinen. Oikeanlaisella, puhtaalla ravinnolla on mahdollista palauttaa kehon ja mielen tasapaino. Aivojen serotoniinintuotantoa varten elimistön on saatava tryptofaania, B6-vitamiinia, foolihappoa eli B9-vitamiinia, D-vitamiinia ja magnesiumia. Jos niitä ei saada ruokavaliosta, alkaa ilmetä tunne-elämän hankaluuksia ja ruokahimoja etenkin runsashiilihydraattisia ruokia kohtaan.

B6-vitamiinia on lisätty moniin jogurtteihin ja mehukiisseleihin, ja saamme sitä myös maidosta. Foolihapon lähteitä ovat kasvikset, hedelmät ja marjat, pavut ja täysjyvävilja. Tryptofaania on esimerkiksi juustoissa, kananmunassa ja soijajauheessa. D-vitamiinia on lisätty maitoon ja kasviperäisiin juomiin, kuten soija-, manteli-, riisi- tai kauramaitoon. Magnesiumia on vehnäleseissä, merilevässä ja kuivatussa basilikassa. Eri siemenissä ja tummassa kaakaossakin on hyvin magnesiumia.

Kun aivomme saavat oikeanlaista ravintoa, olomme muuttuu valppaaksi ja virkistymme. Tulemme iloisiksi ja kykenemme keskittymään, organisoimaan ja ohjaamaan toimintaamme paremmin. Stressinsietokyky kasvaa. Lisäksi on tärkeää oppia tunnistamaan stressi kehossamme.

Tunnista stressioireet kehossa

Stressi auttaa meitä pakenemaan uhkaavasta tilanteesta, tai puolustautumaan hyökkääjää vastaan. Usein stressireaktio käynnistyy, vaikka tilanne ei ole uhkaava. Riittää, että on paljon tekemistä, tiukka aikataulu, treenaamme raskaasti tai elämäntilanteemme muuttuu esimerkiksi muuton, eron, naimisiinmenon, läheisen kuoleman tai lapsen syntymän myötä.

Stressireaktiossa elimistö valmistautuu ponnistukseen. Lihaksiin ja maksaan varastoitunutta sokeria vapautuu. Sydämen syke nousee, pupillit laajenevat ja ruuansulatus heikkenee. Varma merkki liiallisesta stressistä ovat yölliset heräämiset. Normaali ja terve keho palautuu stressireaktiota edeltäneeseen tilaan, kun vaara on ohi. Aina näin ei käy. Monen elämä on niin hektistä, että stressireaktio kuuluu osaksi arkea. Emme enää huomaa sen vaikutuksia kehollisina tuntemuksina, sillä niistä on tullut uusi normaali olotilamme.

Henkinen kuormitus ja ärsyketulva pitävät huolen stressin jatkumisesta. Stressi ilmenee aamuväsymyksen tunteena, verensokeritasojen ja verenpaineen nousuna, kortisolitasojen poikkeamina ja univaikeuksina. Suolisto oireilee, mieli on masentunut ja keskittyminen hankaloituu. Kun olemme yhteydessä kehoomme, opimme havaitsemaan milloin stressireaktio käynnistyy. Voimme tietoisesti tutkia tilannettamme; onko todellista vaaraa olemassa. Kun tiedämme kalenterimme olevan täynnä tapaamisia ja tehtäviä, voimme raivata sinne tietoisesti aikaa palautumiselle. Kehon stressireaktio opettaa meitä tarkkailemaan, olemmeko rakentaneet elämästämme liian kiireisen. Mitä voisimme karsia? Palaudummeko riittävästi?

Lähteet ja lisälukemista: Annika Havaste: Suolistoa hoitamalla superaivot - Viisi askelta parempaan työtehoon ja palautumiseen, Viisas elämä 2019. Mia Lundin & Ulrika Davidsson: Hormonit tasapainoon oikealla ruoalla, Otava 2018