Haitalliset lapsuusajan kokemukset vaikuttavat meihin

Lapsuuden haitallisilla kokemuksilla on yhteys aikuisiän sairastuvaisuuteen.Taustalla on monia tekijöitä, joista yksi merkittävimmistä on lapsuudessa koettu pitkittynyt stressi. Traumaattiset kasvuolosuhteet periytyvät usein sukupolvelta toiselle ja kun nämä seikat tunnetaan, voimme paremmin tunnistaa haitallisista kokemuksista kärsiviä lapsia ja auttaa heitä jo lapsuusiässä. Aikuiselle oman lapsuuden kokemusten vaikutuksen ymmärtäminen antaa hyviä eväitä itsetuntemukseen ja motivoi noudattamaan terveellisiä elintapoja.

Huonojen elinolosuhteiden ja terveydentilan välillä on yhteys, joka tunnetaan hyvin. Mutta myös lapsuuden haitallisilla kokemuksilla ja huonolla terveydellä on biologinen yhteys. Lapsuuden haitallisilla ja haavoittavilla kokemuksilla, englanniksi adverse childhood experience eli ACE, on kauaskantoisia seurauksia psyyken kehitykseen, mutta myös kehollisiin prosesseihin. Esimerkiksi lapsen hyväksikäyttö voi toimia katalyyttina, joka laukaisee biokemiallisen reaktion. Tällöin reaktio voi olla niin raju, että esimerkiksi lapsen kasvukehitys pysähtyy. Reaktioon liittyy hormonaalisia ja solutason muutoksia.

Millaiset haitalliset kokemukset lisäävät aikuisiän sairastavuutta

Jokainen lapsi kokee asiat omalla tavallaan ja niinpä saman sisarusparven lapset voivat kokea esimerkiksi äidin kuoleman eri tavoin. Toisen resilienssi eli muutos- ja sopeutumiskyky on parempi kuin toisen. Kun arvioidaan ACE-kokemuksia, kiinnitetään huomiota fyysiseen, seksuaaliseen ja emotionaaliseen toistuvaan hyväksikäyttöön ja/tai laiminlyöntiin.

Usein haitallisesti vaikuttavien kokemusten taustalla on vanhempien runsasta päihteidenkäyttöä ja/tai mielenterveysongelmia. Lapsi traumatisoituu vakavasti siitäkin, jos joutuu silminnäkijäksi äidin, isän tai muun läheisen pahoinpitelyssä. Avioero ja vanhempien erilleen muuttaminen voi käsittelemättömänä aiheuttaa joillekin lapsille syviä henkisiä haavoja, joilla on myös biologinen ilmiasu. Rikollinen toiminta kotona ja/tai jonkun perheenjäsenen joutuminen vankilaan traumatisoivat myös.

Usein nämä tekijät kumuloituvat niin, että tietyt lapset kärsivät monista tämänkaltaisista kasvua ja kehitystä haittaavista olosuhdetekijöistä. Haitalliset kokemukset vaikuttavat myöhempään sairastavuuteen välillisesti ja välittömästi. Välilliseen vaikutukseen liittyy se, että tällaisista kasvuolosuhteista tulevat lapset ja nuoret laiminlyövät terveellisten elintapojen noudattamista. Ruokavalio, uni, elämänhallinta ja liikkuminen eivät ole terveyttä edistävällä tasolla.

Näiden käyttäytymiseen liittyvien tekijöiden on havaittu selittävän noin 50 % haitallisista lapsuuden kokemuksista kärsineiden sairastavuudesta. Loppu selittyy nykykäsityksen mukaan haitallisista kokemuksista ja niiden vaikutuksista kehossamme. Tähän välittömään vaikutukseen kuuluvat kehon stressireaktion laukeaminen ja sen jääminen päälle. Pitkittynyt stressi aiheuttaa monenlaista pulmaa elimistössämme ja se on erityisen haitallista lapsuudessa.

Liiallinen altistuminen stressille lapsuudessa haitallista

Aivojemme täytyy prosessoida paljon tietoa ja tulkita, onko joku havainnoistamme uhkaava. Ihmislajin säilymiseksi aivojen ja kehon on täytynyt kehittää tehokkaita tapoja prosessoida informaatiota, ja stressireaktio on yksi näistä nerokkaista prosesseista.

Mutta liiallinen altistuminen stressihormonille on haitallista. Korkeat kortisolitasot haittaavat muiden hormonien toimintaa. Hormonit työskentelevät yhdessä kehon biologisen tasapainon eli homeostaasin kanssa.

Liika stressi kuormittaa lapsen kehoa niin, että muiden elintoimintojen tasapaino järkkyy. Seuraa huono tilanteeseen sopeutuminen. Kortikosteronitaso kohoaa ja sen myötä myös verenpaine kohoaa. Varhainen altistus stressille haittaa lapsen kasvua ja kehitystä niin psyykkisesti, fyysisesti, sosiaalisesti kuin emotionaalisestikin. Yksi voimakas tekijä stressireaktiossamme on stressihormonina tunnettu kortisoli.

Kortisoli stressireaktiossa

Stressi motivoi toimimaan silloin, kun havaitsemme uhkia ympäristössämme. Stressireaktiossa erittyy kortisolia. Kortisoli nostaa veren sokeritasoa, jotta lihaksillamme olisi polttoainetta taistellessamme tai paetessamme havaitsemaamme uhkaa. Aivot tarvitsevat sokeria kyetäkseen ajattelemaan ja suunnittelemaan, miten selviydymme tilanteesta.

Kortisoli auttaa pitämään yllä normaalia verenpainetta säätelemällä kehon vesi- ja suolapitoisuutta. Se vastaa siitä, että kehomme energia käytetään tilanteesta selviytymiseen, siis henkiin jäämiseen eikä esimerkiksi fyysiseen kasvuun. Stressireaktion laukeaminen käynnistää aina samanlaisen fyysisen reaktioketjun.

Traumaattisten kokemusten ja biologisten sairauksien periytyminen

Traumaattiset kokemukset lapsuudessa ovat haitallisia ja usein ne periytyvät sukupolvelta toiselle. Traumatisoituneiden lasten vanhemmat ovat traumatisoituneet omassa lapsuudessaan. Ja siksi he kärsivät myös huonosta biologisesta terveydestä. Traumojen taustalta löytyy fyysistä ja henkistä väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä, ja väkivallantekojen näkemistä lapsena.

He altistuvat suuremmalle määrälle edellä kuvattuja stressitekijöitä. Pitkittynyt stressi edesauttaa sairauksien puhkeamista myöhemmällä iällä. Liiallinen stressi on aiheuttanut monia biologisia sairauksia. Kaikki se, mitä lapsuudessa koetaan, vaikuttaa huonoon terveyteen aikuisuudessa.

Jos lapsen tapahtumat havaitaan jo lapsuudessa ja niihin puututaan riittävän varhain, voidaan ennalta ehkäistä aikuisiän korkeaa sairastavuutta. Jos epäilemme, että olemme altistuneet liialliselle stressille lapsuuden haitallisten ja haavoittavien kokemusten vuoksi, meidän kannattaa keskustella asiasta terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa. Puheterapiat ovat hyviä väyliä purkaa lapsuuden haitallisia kokemuksia ja niiden vaikutusta nykyiseen, aikuisiän elämäämme.

Kirjoitus perustuu Nadine Burke Harrisin kirjaan Syvälle ulottuvat juuret. Turvattomasta lapsuudesta tasapainoiseen aikuisuuteen.