Olemme unohtaneet tasapainoisen elämän salaisuudet

Unohtaminen on ihmiskunnan pahin uhka ja kirous. Se on läsnä kaikessa, mitä teemme ja mitä olemme - yksilön ja yhteisön, historian ja kulttuurin tasolla. Emme ole unohtaneet ainoastaan menneisyyttämme, vaan myös paikkamme nykyhetkessä ja vastuumme tulevaisuudesta. Yksilötasolla egoon perustuva tietoisuutemme pitää meidät unohduksen tilassa. Se purkaa yhteyden toisiimme kokonaisuutena ja elämän ja universumin osana. Yhteisön tasolla unohdusta vahvistavat niin kulttuurit kuin yhteiskunnatkin: olemme tiedostamattoman kulutusvimman vallassa, elämme epäaidosti materialismin pauloissa.

Hyvä puoli on se, että me kaikki voimme virkistää muistiamme ja luoda uuden yhteyden universumiin. Muistamisen voima on hengellisen kasvun ja itsen tuntemisen ytimessä.

Mitä kaikkea olemme unhoittaneet? Mistä meidän pitäisi muistuttaa itseämme?

1) Olemme unohtaneet paikkamme maailmassa

Viimeisten muutaman sadan vuoden aikana olemme irrottautuneet luonnosta. Olemme tuhonneet, kuluttaneet, vahingoittaneet ja yrittäneet hallita luontoa taltuttaaksemme ahneutemme. Olemme yrittäneet irrottautua elämän luonnollisesta kiertokulusta. Olemme unohtaneet miten kuunnella ja ymmärtää luonnon rytmejä ja maapallon syklejä. Olemme unohtaneet seurata luonnon polkua ja elää tasapainossa sen kanssa.

2) Olemme unohtaneet yhteytemme elämään ja kosmokseen

Luodessamme etäisyyttä luontoon unohdimme, että olemme syvässä yhteydessä siihen ja universumin sykleihin. Jotkut etniset ryhmät seuraavat vielä muinaisia tapoja ovat ylläpitäneet ja säilyttäneet tätä yhteyttä sitä kunnioittaen ja vaalien. Me sen sijaan olemme luoneet ajatuksen yksilöllisyydestä, mikä on saattanut meidät epätasapainoon ja johtaa myös sairauksiin. Olemme unohtaneet, miten kaikki tietoinen on yhteydessä toisiinsa.

3) Olemme unohtaneet muinaiset viisaudet

Emme muista sitä, mitä esi-isämme tiesivät. Himotessamme rationaalista tieteellistä tietoa unohdamme tiedon, johon saa yhteyden sydämen avaamalla. Olemme unohtaneet vanhat kansansadut ja kansan viisauden, jota näkijät ja viisaat, universumin kanssa harmoniassa elävät henkilöt välittivät.

4) Olemme unohtaneet polkumme ja unelmamme

Astumalla syrjään sisäiseltä polultamme unohdimme miten unelmoida elävää unelmaa. Vielä pahempaa: unohdimme, miten unelman kautta voimme nähdä itsemme elämän luojina. Unohdimme, että meillä on valta luoda unelmia ja käyttää intentiotamme toteuttaaksemme niitä.

5) Unohdimme tarkoituksemme

Olemme unohtaneet sen, mitä tulimme tänne tekemään kaiken hälyn ja metelin keskellä. Olemme unohtaneet tarkoituksemme. Emme saa enää yhteyttä kipinään, joka johdattaa meitä kohti onnellisuutta ja itsemme toteuttamista. Unohdimme, että olemme täällä henkisinä olentoina.

6) Olemme unohtaneet, että kaikki on rakkautta

Tämä on yksi kaikkien aikojen syvimmistä arvoituksista, jonka vain jotkut näkijät ymmärtävät oikeassa mittakaavassaan ja kaiken läpitunkevana totuutena. Mutta tämä totuus on kuitenkin kätkettynä jokaiseen meistä. Olimme joskus tietoisia siitä, mutta jossain vaiheessa menetimme yhteydemme tietoon. Unohdimme, että pohjimmiltaan kaikki energiaa ja tietoisuutta, ja että rakkaus on kaiken olemassaolon pohjimmainen voima. Se on läsnä kaikessa energiassa ja tietoisuudessa.

7) Unohdamme antaa anteeksi

Koska uskomme, että olemme erillisiä olentoja vailla yhteyttä ympäristöömme ja muihin olentoihin, emme muista antaa anteeksi. Anteeksiantamisen perimmäinen merkitys on muistuttaa meitä siitä, että olemme yhtä kaikkien ja kaiken kanssa - ei ole uhria eikä pahantekijää. Sen sijaan me kaikki liikumme yhdessä elämän dynaamisessa verkossa.

8) Unohdamme olla vapaita

Muistuta itseäsi yhdestä asiasta päivittäin: synnyit vapaaksi. Synnymme ja kasvamme "todellisuudessa", jossa vapaus on pelkkä käsite. Meidät sidotiin pelon, väärinkäsitysten, harhaanjohtavien ideologioiden, materialismin ja lakien kahleisiin, jotka palvelevat vain muutamien ihmisten etua. Meidät on saatu unohtamaan se, että olemme vapaita olemaan muutoksen palveluksessa. Me olemme vapaita olemaan mitä olemme ilman pelkoa ja syyllisyyttä.

9) Olemme unohtaneet todellisen voimamme

Pelossa eläminen on saanut meidät unohtamaan, miten voimakkaita olemmekaan. Unohdamme tahtomme ja intentiomme mahtavat voimat, kun haluamme muuttaa todellisuuttamme. Meidät on muokattu unissakävelijöiksi, jotka sokeasti seuraavat heille annettuja merkkejä.

10) Unohdamme historian opetukset

Jos historia on meille jotain opettanut, niin sen että unohdamme opetukset huiman nopeasti. Toistamme samoja virheitä, pidättäydymme samoissa ahneuden ja itsetuhon kaavoissa. Meitä ei yksilöinä voi syyttää ihmiskunnan tekemistä virheistä, mutta olemme yksilöinä vastuussa siitä, että muistamme tekemämme virheet ja siten siirrämme saman mallin yhteisön tasolle.

11) Unohdamme yksinkertaisuuden lahjan

Ihmiselosta on tullut monimutkaisempaa ja haatavaa. Meitä viekoittelee halu saada lisää, eikä halu tyytyä vähempään. Unohdimme, mitä merkitsee yksinkertaisuus. Todellisuudessa elämä on yksinkertaista. Se tarkoittaa kaiken epäolennaisen sekä mieltä kuormittavien ajatusten sysäämistä syrjään - ne estävät meitä näkemästä unohtamamme totuudet ja elämän tarkoituksen.

12) Unohdamme luottaa, uskoa ja ihmetellä

Olemme menettäneet ihmetyksen maailmaa kohtaan. Emme muista antautua elämän ihmeen arvoitukselle. Sen mahtavuus ei enää hämmennä meitä. Skeptisyytemme ja kyyninen näkökulma on saanut meidät lakkaamaan luottamasta itseemme ja maailman taikaan. Unohdimme, miten uskoa. Se on ehkä kaikista suurin murhenäytelmä. Se on heikentänyt henkeämme ja köyhdyttänyt sielujamme.

http://myscienceacademy.org/