Miten yhdistää henkisyys omaan elämään: Monimuotoisuuden hyväksyminen
Aikamme on kypsä henkisyydelle ja ihmiskuntana kuljemme vihdoin kohti syvempää ymmärrystä. Mutta miten tuoda henkisyys arkeen? Vastauksia voi hakea niin tieteestä kuin uskonnostakin. Osa 11: Monimuotoisuuden hyväksyminen
Nykymaailmassa voidaan olla yhteydessä vieraisiin kulttuureihin ja niiden erilaisiin uskontoihin. Globalisaation myötä maailma voi tuntua kutistuvan: Japani on Suomesta käsin yhden napinpainalluksen päässä, internetissä.
Tällöin myös uskontojen moninaisuus tulee meitä lähelle. Se tarjoaa hienon mahdollisuuden henkiseen harjoittamiseen niin, että pyritään omaksumaan suvaitsevainen ja avarakatseinen asenne toiseutta kohtaan.
Uskonnot ovat erilainen lähestymistapa samaan asiaan. Ei ole väliä sillä, mitä uskontoa naapurisi harjoittaa. Voit silti harjoittaa omaasi sulassa sovussa hänen rinnallaan. Ei tarvitse ajatella samalla tavalla ja olla samaa mieltä asioista. Molemmat ovat oikeassa. Rauha voi säilyä.
Jaamme saman maapallon ja hengitämme samaa ilmaa
Meillä on ihmisinä paljon yhteistä toistemme kanssa riippumatta siitä, mitä uskontoa kukin harjoittaa. Uskontojen moninaisuus kuuluu maailmaan. Jaamme saman maapallon ja hengitämme samaa ilmaa. Elämme saman auringon alla, sen lämpö ulottuu meistä jokaiseen uskontokunnasta riippumatta.
Henkisyyden tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ja myötämielisyyttä uskontojen ja maailmankatsomusten moninaisuutta kohtaan. Siihen ei kuulu oikeassa oleminen ja vihamielinen kilpailu. Henkisyyteen kuuluu tietoisuus ihmiskunnalle yhteisistä asioista. Se tuo erilaisetkin henkisesti lähellemme. Kypsästi henkinen ihminen tunnistaa jokaisen toisen ihmisen universaalin ihmisarvon.
Maailman uskonnoilla on paljon yhtäläisyyksiä
Kaikkiin maailman uskontoihin kuuluu ideoita suvaitsevaisuudesta, rakkaudesta ja toisen ihmisen kunnioittamisesta. Toisten kunnioittamisen puolesta puhuvat myös monet ateistit.
Uskontojen moninaisuudessa ei ole väliä sillä, onko toisen uskonnon opinkappale oikeassa vai väärässä. Sen sijaan merkitsee se, onko toisen uskonnon harjoittaja onnellinen elämässään ja uskossaan. Uskontojen tulisi lisätä hyvinvointia ja rauhaa, ei ahdistusta ja sotaa.
Uskontojen eettiset arvopohjat ovat lähellä toisiaan. Uskontojen tarkoitus on herättää ihmisissä uinuva henkinen potentiaali. Jos olet henkisesti kypsä ja välität toisista ihmisistä, olet opinkappaleiden oikeaoppisuuden sijaan kiinnostunut siitä, tekeekö uskonto ihmisen onnelliseksi. Silloin voidaan toivoa, että henkiset opetukset muodostavat kanavan, joka tuo uskovalle onnea, uskontokunnasta riippumatta.
Kirjoitus perustuu Karmapa Ogyen Trinley Dorjen kirjaan Jalo sydän. Kuinka muuttaa maailmaa sisältä päin. Basam Books, 2016.
