Aboriginaalit - katoava alkuperäiskansa

Australian Aboriginaalien mielestä ihminen on osa kokonaisuutta, osa luontoa. He näkevät maan yhteisenä, jota kukaan ei voi omistaa. Tämä ajattelutapa ei saa osakseen ymmärrystä, kuten eivät myöskään aboriginaalien elämäntapa. Jos aboriginaalit häviävät, häviää myös kulttuuri, jonka arvellaan olevan lähes 60 000 vuotta vanhaa. Australian alkuperäisväestöä, aboriginaaleja tai australidejä, kuten heitä myös kutsutaan, on noin 2,3 % Australian kansalaisista eli noin 450 000 ihmistä. Australia on ainoa manner, jossa alkuperäisväestö on harjoittanut metsästys- ja keräilykulttuuria nykypäivään saakka. Aboriginaalien alkuperä on vahvistettu DNA:n avulla, mikä todistaa että he ovat saapuneet Afrikasta noin 50 000 vuotta sitten. Muuttoaaltoja lienee ollut kolme aikojen saatossa, joissa tulokkaat jakaantuivat alueittain 600-700 heimoksi, jotka puhuivat noin 250 eri kieltä. Osa aboriginaaleista on negriittejä, joita kutsutaan myös pygmeiksi pienen kokonsa (120-150 cm) takia. Pygmejä asuu edelleen Pohjois-Queenslandissa, mutta monet heistä ovat sekoittuneet viime vuosien aikana muihin alkuperäiskansoihin.

Aboriginaalit kohtasivat valkoisen miehen, kun brittiläiset siirtolaiset ja rangaistusvangit saapuivat Australiaan vuonna 1778. Kulttuurien kohtaaminen oli aluksi ystävällistä, mutta se ajautui nopeasti vihamieliseksi, aina rajasodiksi saakka, joissa alkuperäisväestöä tapettiin raa'asti. Sotien jälkeen aboriginaalit pyrittiin sopeuttamaan brittisiirtolaisten toimesta yhteiskuntaan siirtämällä heidät reservaatteihin ja myöhemmin 1900-luvulla erityisiin suoja-alueisiin. 1960-luvulla viimeisetkin alkuperäisasukkaat siirtyivät pois aavikoilta ja kaupungistuivat.

Aboriginaalien perinteisessä kulttuurissa uniajalla on keskeinen merkitys. Uniaika tarkoittaa aikakautta ennen maailman luomista, joka selitti aborginaaleille maailman ja ihmisen alkuperän. Uniaika pitää sisällään myös nykyajan ja tulevaisuuden. Se on ikuisten esi-isien luoma ja heidän henkensä elää luomistyön kautta. Nykyajan ihminen voi kokea uniajan toteemin avulla, jolloin yhteys henkiin on mahdollista. Henkiolennot jättivät luomistyön jälkeen maan perinnöksi aboriginaaleille. Siitä seuraa aboriginaalien erityinen suhde luontoon ja maahan. Aboriginaalit eivät hallitse luontoa eivätkä omista maata, vaan maa omistaa heidät. Tämä näkökulma on vahvasti esillä aboriginaalien kulttuurissa, kuten uskonnossa ja taiteessa.  

Aboriginaalien piirissä luokka- ja klaanijärjestelmällä on ollut suuri merkitys ja se on vaikuttanut myös perheiden syntymisiin. Isä- tai äitilinjan puoleiset esivanhemmat ovat olleet pohjana ja lähtökohtana näille liittoutumille, joissa miehet pitivät valtaa. Perheet muodostuivat tällä tavoin suuriksi.  Lapset ja nuoret kasvatettiin yhdessä ja vanhuksista huolehdittiin. Sukulaissuhteissa ja avioliitoissa vastavuoroisuuden periaate on ollut merkittävä. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vaimon saanut suku maksoi tästä vastapalvelun muodossa tai että miehet vaihtoivat sisaria ja naiset veljiä. Tytöt naitettiin yleensä ennen murrosikää ja aviomies oli tavallisesti vaimoaan iäkkäämpi ja meni naimisiin vasta lähellä kolmeakymmentä ikävuotta pitkien ja perusteellisten aikuistumisrituaalien jälkeen. Moniavioisuus on myös ollut hyväksyttävää ja tavallisesti miehellä oli kaksi tai kolme vaimoa, mutta tietyillä heimoilla jopa kolmisenkymmentä.

Vasta viime vuosina aboriginaalit ovat saaneet luonnollisia perusoikeuksia. Heille myönnettiin äänioikeus kansanäänestyksellä vasta vuonna 1967 ja 1970-luvulla he saivat itsemääräämisoikeudet. Nykyään aboriginaalit ovat yrittäneet parantaa edelleen asemaansa. He ovat vaatineet holhoamisen lakkauttamista, tasa-arvoa ja maaoikeuksien palauttamista. Näissä on osittain onnistuttu, kun Australian pääministeri pyysi anteeksi aboriginaaleilta 200 vuotta kestäneitä vääryyksiä ja kun suuri trooppinen sademetsäalue luovutettiin takaisin aboriginaaleille samana vuonna. Ongelmia kuitenkin edelleen riittää. Aboriginaaleilla on muita enemmän terveysongelmia, koulutus on alhaisempaa ja työttömyys- ja rikollisuusluvut korkeampia kuin valtaväestöllä.

Aimo Tuorniemi

Lähteet:
wikipedia.org
Hannele Mäki; Informaatiotyö: Australian aboriginaalit, 1998.