Rinna Saramäki: Hyvän mielen vaatekaappi

| 24.02.2014
Vaikka ulkonäön puolesta Saramäen kirja vaikuttaa nuorille naisille suunnatulta, sisällöstä on iloa muillekin. Kirjassa käydään läpi vaateteollisuuden absurdiuksia ja ongelmakohtia. Kirja on mukaantempaavasti ja hyvin kirjoitettu.

Saramäen kirjan lukemista voisi suositella oikeastaan kaikille: harvalla meistä on eettinen hyvän mielen vaatekaappi, jonka sisällön eteen ei ole tuhottu luontoa tai raadettu hikipajoissa. Vastuu vaatteiden tuotantotavoista ei tietenkään ole ainoastaan kuluttajalla, vaan sen pitäisi olla ennen kaikkea yrityksillä, kuten Saramäki selvin sanoin osoittaa.

Kirjassa on käytännön ohjeita vaateostosten järkeistämiseen ja suunnittelemiseen. Siinä kerrotaan myös kankaiden eroista, miten tutkia vaatteiden laatua ja korjata niitä. Väistämättä tulee mieleen, miten paljon suhteemme vaatteisiin on muuttunut. Siitä kielivät myös lainaukset aiempien vuosikymmenten naisille suunnatuista oppaista. Paula Maisniemi kirjoitti vuonna 1963: "Meillä kaikilla täytyy olla aikaa vaatteittemme suunnitteluun, ilman sitä teemme epäonnistuneita ja kalliiksi tulevia ostoksia".

Hyvän mielen vaatekaappi onkin kuin nykypäivän versio vanhemmista naisille suunnatuista oppaista, kuten Maisniemen Pukeudu harkiten -kirjasta. Siinäkin mielessä, että se on selvästi naisille osoitettu, vaikka olisi sen kaltaisesta kirjasta iloa miehillekin.

 Takakannen teksti:
Kuvittele, että avaat vaatekaappisi oven. Kohtaako katseesi ilmavan järjestyksen, josta voit vaivatta valita päivän päällepantavat? Vai vyöryykö kaapista läjittäin sekalaisia vaatteita, osa likaisia, osa rikki, kaikki vääränlaisia. ”Ei mitään päällepantavaa” -tunne ajaa sinua taas kohti vaatekauppaa.

Seis! Nyt voit saada vaatesuhteesi tasapainoon.

Vaatteissa kietoutuvat yhteen yksilön murheet ja toisaalta kaukaiset, mutta sitäkin suuremmat eettiset ja ekologiset ongelmat. Vaatekulttuuria ja –bisnestä vetää eri suuntiin kaksi kehityslinjaa: lisääntyvä tietoisuus vaatetuotannon epäeettisistä ja ekologisesti tuhoisista puolista, toisaalta taas vuosi vuodelta lisääntyvä halpatuotanto ja vaatteiden mieltäminen miltei kertakäyttöisiksi kulutustavaroiksi. Miksi vaateala on näin älyttömässä tilanteessa ja miten asiaintilan voisi korjata?

Jos haluaa ostaa vähän mutta laadukasta, niin paljonko on vähän ja mistä tuntee laadukkaan? Kuinka välttyä vaatekaappia täyttäviltä impulssiostoksilta? Miten selkeytetään oma tyyli? Mitä puuvillantuotannosta pitää tietää, kun ostaa T-paidan? Voiko olla yhtä aikaa ekotiedostava ja muotiharrastaja? Pärjääkö 33 vaatteella klome kuukautta? Näihin ja moniin muihin muotifriikin kiperiin kysymyksiin vastaa Hyvän mielen vaatekaappi.

Rinna Saramäki: Hyvän mielen vaatekaappi
Atena, 2013

 

Jaa tämä:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net