Kirsi Ranto: Pehmeä kuin kukka, kova kuin timantti

| 30.05.2016
Minulle itselleni tämä oli ensimmäinen lukemani Kirsi Rannon kirja. Niin oli tarkoitettu. Ilman ennakko-odotuksia on avoimempi aistimaan tunnelmia. Ja niitä tunnelmiahan sitten suorastaan tulvi mieleeni...

Tämä kirja on jatkoa kirjalle Ole se valo joka olet. Elämä on matka ja meillä jokaisella on ikioma tiemme taivallettavana täällä maan päällä. Kirsin elämään on mahtunut paljon - niin upeita onnistumisia ja unelmien täyttymyksiä kuin suurta suruakin. Tangokuningattareksi 19-vuotiaana, loppuunpalaminen, oma avioero, vanhempien eroaminen, loppuunpalaminen toisen kerran, lauluäänen menetys, elämää Intiassa Äiti Amman ashramissa, elämää Amerikassa, Celine Dionin konsertti, oman äidin kuolema, rakkaasta Olga-kissasta luopuminen, Whitney Houstonin laulunopettajan tapaaminen, laulaminen Äiti Ammalle, oman itsensä ja oman musiikkinsa löytäminen...

Henkisesti Kirsi on kulkenut pitkän tien. Oman kertomansa mukaan hän on aina aiemmin etsinyt hyväksyntää itsensä ulkopuolelta. Elämänmuutosten myötä hän on pala palalta opetellut hyväksymään itsessään sekä valoa että pimeyttä. Siinä vaiheessa, kun Kirsi lakkasi syyttämästä ulkoisia olosuhteita, ihmisiä tai tilanteita onnettomuudestaan tai kärsimyksestään, hänen koko elämänsä muuttui. Eläminen tietoisesti omasta sydämestään käsin nosti Kirsin mieleen monia kysymyksiä. Mikä minussa itsessäni saa aikaan tällaisen tunteen? Miksi minä reagoin näin? Mikä on todella minua ja mikä ei ole? Mitä minun tulisi tästä oppia? Mitkä toimintamallini ja tapani ovat aikansa eläneitä? Millainen suhtautuminen minulla on omaan kehooni, naisellisuuteeni, omiin arvoihini, ajatuksiini ja muihin ihmissuhteisiini?

Tällä sisäisellä matkallaan Kirsi sukeltaa syvälle sisimpäänsä. Enkeleiden ohella häntä johdattavat Äiti Amma sekä jumalattaret, jotka auttavat löytämään oman naisellisen voiman, muistuttaen samalla itsekunnioituksen tärkeydestä. Herkkyys ja vahvuus, seksuaalisuus ja henkisyys - mikään niistä ei sulje toista pois. Oman itsensä löytäminen ja hyväksyminen sekä sisäinen voimaantuminen tuovat lopulta tasapainon ja sisäisen rauhan. Elämä on jatkuvaa muutosta. Vanhan väistyessä uusi saa tilaa. Valo pyyhkii pois yön pimeyden.

Voi Kirsi, minkä kirjan sinä kirjoitit! Jopa surunkin keskellä kirja on täynnä valoa, enkelienergiaa ja oivalluksia. Se on rehellinen, aito, kauniisti kirjoitettu ja syvältä koskettava. Kyyneleet virtasivat ajoittain valtoimenaan silmistäni...

Kirjaa voi tilata esimerkiksi Ultra-lehden sivuilta: http://www.ultra-lehti.com/kirjat/kirjallisuutta.html

Lämmöllä, Kirsi Lohtaja

Kirsi Ranto: Pehmeä kuin kukka, kova kuin timantti 
Tammi 2015

Jaa tämä:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net