Kaija Kiuru & Timo Helle: Viiankiaapa ikuisesti

Viiankiaapa ikuisesti on Kaija Kiurun ja Timo Helteen rakkauden osoitus luonnolle ja "turhana pidetylle" suolle. Viiankiaavan suoalue sijaitsee Sodankylässä ja se kuuluu kansalliseen soidensuojeluohjelmaan ja EU:n Natura 2000-verkostoon. Kaivosyhtiö Anglo American malmilöydös 2011 varjostaa suoaluetta - jääkö suo kaivosvaltauksen jalkoihin?

Kirja ei kerro vain Viiankiaavan tarinaa. Se voisi olla kuvallinen kertomus siitä luonnon ahdingosta, joka näkyy ympäri maailmaa. Kirja ei vain esittele suota ja sen monimuotoista lajistoa, vaan ottaa kantaa nyky-yhteiskunnan rajuun "mulle kaikki, heti ja nyt" -asenteeseen, jonka turvin lähes mikä tahansa luontokappale voidaan alistaa ihmisen valtaan. Tätä kaappausta perustellaan aina työllisyysnäkymillä ja verotuloilla (tarjotaan porkkanaa). Leimasimella lyödään luonnonsuojelija viherpiipertäjäksi, joka vastustaa taloudellista hyvinvointia ja "parempaa huomista."

Viiankiaapa ikuisesti teos on menee sydämeen ja vetoaa tunteisiin. Kirjan upeat luontokuvat, asiantunteva teksti sekä ammattitaitoinen taitto tekevät kirjasta teoksen, joka pysyy kirjahyllyssä pitkään. Laadukas lahja kaikille luontoihmisille.

(Asun itse vain 20 kilsan päässä Viiankiaavasta. Kaivosuhka täällä pohjoisen perukoilla varjostaa kaikkea, pysyvä asettuminen nykyiselle asuinseudulle tuskin tulee kyseeseen. Tuntuu siltä, että luonnolla ei ole täällä itseisarvoa, vaan se on pelkkä hyödyke, josta pitää ottaa kaikki irti :(

Takakansi:

Viiankiaapa ikuisesti kertoo kaivoksen uhkaavasta varjosta mutta myös aavan kauneudesta, lajistollisesta rikkaudesta ja merkityksestä aavan kulkijoille. Kirjassa yhdistyvät taide, luonnontieteet, alueen kulttuuri- ja elinkeinohistoria sekä ympäristöestetiikka ja ympäristöeettinen pohdiskelu. Viiankiaapa koskettaa ja avartaa ajatuksia.

Sodankylässä sijaitseva Viiankiaavan suojeltu suokokonaisuus on vaarassa jäädä kaivosryntäyksen jalkoihin. Alueelle suunnitellaan monimetallikaivosta, joka pahimmillaan tuhoaisi ainutlaatuisen suoympäristön. Kysymys ei ole vain yhdestä jängästä jossain syrjäseudulla, vaan maailmanlaajuisesta luonnon ahdingosta. Kumpi painaa päätöksenteossa enemmän, luonnon monimuotoisuus vai akkuteollisuuden tarpeet?

Kaija Kiuru & Timo Helle: Viiankiaapa ikuisesti
Kustanja: Into
s. 175