Bessel van der Kolk: Jäljet kehossa

Kirja on omistettu Bessel van der Kolkin potilaille, joiden keho piti kirjaa ja jotka olivat kirjoittajan oppikirjana. Kiitossanoihin tiivistyy kirjoittajan näkemys traumasta ja traumoista toipumisesta. Kirjoittaja kuuluu maailman johtaviin traumaperäisen stressihäiriön asiantuntijoihin. Hän on toiminut Bostonin yliopistossa psykiatrian professorina. 

Teoksen lukeminen ei edellytä välttämättä aiempaa tietämystä traumoista. Toisaalta, kirjaan sidottu tietomäärä on niin mittava, että aloittelijalta lukeminen saattaa kestää pitkän aikaa. Lukuisat käytännön esimerkit ja tarinat avaavat trauman hoitamisen periaatteita, eli teksti on hyvin ymmärrettävää. Teoksessa kuvataan selkeästi, miten trauman hoito on vuosien saatossa kehittynyt.

Toisaalta, esimerkiksi sovelletun neurotieteen osiossa esitellään aivoaaltojen aktiivisuutta vireystilan yhteydessä. Esittelyssä havainnollistetaan EEG:n avulla saatuja aivoaaltojen tiheyksiä ja otetaan kantaa siihen, missä kohtaa aivoja traumaan liittyvät ongelmat sijaitsevat. Opimme, miten trauma muuttaa aivoaaltoja.

Kirja jakautuu viiteen osaan. Ensimmäisessä osassa esitellään trauman hoitamisen uusi näkökulma. Uusi näkökulma rakennetaan traumatieteen historian päälle, jolloin hoitotyön kehityksen ymmärtämisestä tulee syvällisempää. Käännekohdaksi nostetaan mielen ja aivojen toiminnan ymmärtämisessä tapahtunut muutos, neurotieteen vallankumous.

Toisessa osassa van der Kolk avaa käytännönläheisesti, kuinka trauma vaikuttaa aivoihimme. Kun ymmärrämme kehon ja aivojen välisen yhteyden, ymmärrämme myös mitä traumassa tapahtuu; kehon kadottamisen kokemus voi johtaa itsen kadottamisen kokemuksiin.

Teoksen kolmas osa kuvaa lapsen mieltä ja kehityksellistä traumaa. Lapsen mieleen liittyy kiintymys ja virittyminen, sekä rakkaus. Jos nämä eivät onnistu kehityksen kannalta riittävän hyvin, voidaan puhua traumaattisesta kaltoinkohtelusta. Van der Kolk avaa lukijalle, mikä on kaltoinkohtelun hinta lapsen mielenterveyden kannalta.

Neljäs osa keskittyy trauman jättämien jälkien, muistojen ja unohdusten jäljittämiseen. Lukija saa tietoa siitä, miksi unohdamme traumaattisia tapahtumia tai niihin liittyneitä kokemuksia. Muistaminen olisi psyykellemme liikaa.

Miten raskaista, traumaattisista kokemuksista voi toipua? Tähän paneudutaan kirjan viimeisessä osiossa. Traumasta toipunut saa elämänsä uudelleen hallintaan. Silmänliiketerapia, jooga, itsensä johtaminen eheytymiseen, sekä mielen uudelleenohjelmointi ovat kaikki tapoja vapautua traumaattisen menneisyyden vankilasta. Oman äänen löytäminen edellyttää usein ammattitaitoisen traumaterapeutin apua ja pitkäkestoista terapiaa, mutta se on mahdollista.

Erityistä kirjassa on esitys kehityksellisen traumahäiriön kriteereiksi. Esimerkiksi alistuminen, tunteiden ja ruumiillisten toimintojen säätelyn häiriöt sekä tarkkaavuuden ja käyttäytymisen säätelyn häiriöt voivat olla merkkejä kehityksellisestä traumasta. Minuuden ja ihmissuhteiden pulmat, traumaperäisen kirjon oireet ja toimintakyvyn häiriöt esimerkiksi koulunkäynnissä, perhe-elämässä tai vertaissuhteissa voivat vahvistaa kehityksellisen trauman diagnoosin. Voimme jäädä mielenkiinnolla seuraamaan, kuinka kehityksellisen trauman diagnostiset kriteerit kehittyvät tautiluokituksissa van der Kolkin ja hänen kaltaistensa asiantuntijoiden työn ansiosta.

Suosittelen kirjaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneet vaikeuksista selviytymisestä. Selviytyminen voi olla toivottua omaan elämään, tai läheisen tukemiseen. Kirjassa on terveyden- ja sairaanhoidon ammattilaisille sopivaa tietoa, ja mittava luettelo lisälähteistä. Teoksen loppuosassa on lista organisaatioista, verkkosivustoista ja kirjallisuudesta, joista saa yleistietoa traumasta ja hoitovaihtoehdoista sekä trauman vaikutuksista muistiin.

Takakansi:

Traumaattiset tapahtumat voivat olla mittasuhteiltaan millaisia tahansa: historiallisia tai kokonaiseen kulttuuriin vaikuttavia myllerryksiä tai perheen synkkiä salaisuuksia. Ne kaikki jättävät jälkensä. Ne muuttavat mieltä ja tunteita sekä kykyä iloita ja solmia läheisiä suhteita toisiin ihmisiin. Vaikutus ulottuu jopa elintoimintoihin ja immuunijärjestelmään.

Tunnettu trauma-asiantuntija Bessel van der Kolk on työskennellyt traumapotilaiden kanssa yli kolmekymmentä vuotta. Tässä kirjassa hän pureutuu traumaperäiseen stressiin ja sen aiheuttamiin muutoksiin aivoissa – etenkin mielihyvän, iiintymyksen, hallinnan ja luottamuksen tunteita tuottavissa aivojen osissa.

Va der Kolkin mukaan parantumiseen on kolme perusväylää:

1. Ylhäältä alaspäin suuntautuva, johon kuuluvat puhuminen, yhteyden saaminen toisiin ihmisiin ja oman sisäisen maailman ymmärtäminen.

1. Sellaisten lääkkeiden käyttäminen, jotka sammuttavat hyödyttömät hälytysreaktiot, ja aivojen tiedonkäsittelyä muuttavien teknologioiden hyödyntäminen.
2. Alhaalta ylöspäin suuntautuva, joka perustuu kehollisiin kokemuksiin, jotka ovat täysi vastakohta trauman aiheuttamalle avuttomuudelle, vihalle ja jähmettymiselle.

Jäljet kehossa esittelee menetelmiä, joilla aivojen toimintahäiriöitä voidaan korjata. Kirja ksittelee muun muassa neuroplastisuusterapian, mindfulnessin eli tietoisen läsnäolon sekä joogan vaikutuksia traumojen hoidossa.

Bessel van der Kolk: Jäljet kehossa. Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla.
Viisas elämä 2019.