Yhteys aitoon, universaaliin itseen

Monilta puuttuu yhteys aitoon, universaaliin itseen. Tällöin minuus tarkoittaa yhteyttä kehoon ja sen fyysiseen olemassaoloon sekä/tai yhteyttä mieleen; älyyn, ajatuksiin, uskomuksiin ja pelkoihin ja olemassaolon psykologiseen tasoon. Ihminen samaistuu kehoonsa tai mieleensä. Yhteys aitoon, syvään itseen jää vaillinaiseksi.

Tällainen tila johtaa turhanpäiväisen tavoitteluun: kuinka menestyä työssä, saada materiaa tai saavuttaa upea vartalo. Aito olemus jää toissijaiseksi ja tietoisuus suuntautuu ulkomaailmaan. Olemassaolo on onttoa, merkityksetöntä ja itsekeskeistä. Epämääräinen paha olo vaivaa.

Kun yhteys aitoon itseen puuttuu, puuttuu myös yhteys henkisyyteen. Ihminen ei tällöin koe yhteenkuuluvuutta kaiken olevan kanssa. Myötätunto on ohutta, tai sitä ei koeta lainkaan. Olemme tekemisissä toistemme kanssa – tai paremminkin älylaitteiden kanssa – valtaosan valveillaoloajasta, mutta emme kohtaa. Puhumme sanomatta mitään, kuuntelemme kuulematta. Ja koko ajan on kiire. Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt lisääntyvät. Ajatuksista kyhätty, levottomana poukkoileva mieli on ottanut vallan ihmisestä ja elämme elämämme enenevästi oman päämme sisällä samaistuen ajatuksiin. Stressaa.

Meditaatio, jooga ja hidastaminen ovat olleet muotia pitkään. Nämä lajit vievät ihmistä piirun verran lähemmäs aitoa itseä. Viikosta varataan puolitoistatuntinen, jonka ajan ehtii elää elämäänsä tietoisesti. Puolitoistatuntinen. Sinä tiedät, käythän itsekin joogassa ja mindfulness-tunnilla.

Tehdään pieni ajatusleikki; mitä jos meillä ei olisikaan kiire? Mitä jos puolitoistatuntisesta tulisi kaksituntinen, siitä nelituntinen ja pian kokonainen päivä? Tällaiset tietoisesti rauhassa eletyt päivät seuraisivat toisiaan. Mutta eihän silloin ehtisi mitään! Ei minulla ole mahdollisuutta tähän.

Toisaalta, ollessani yhteydessä itseeni, olen yhteydessä arvoihini. Siihen intuitiiviseen viisauteen ja elämisen taitoon, jonka kuunteleminen selkiyttää. Omien arvojen aktiivinen tiedostaminen on avain selkeämpään, vapauttavampaan elämään.

Annan nyt tehtävän. Varaa itsellesi kaksikymmentä minuuttia aikaa. Kirjoita ylös, millaisia arvoja uskot omaavasi. Valitse niistä viisi tärkeintä. Voit täydentää listaa tai muuttaa arvojen järjestystä aina tarpeen tullen ja halutessasi.

Arvojen pohtimisen ja listaamisen jälkeen varaa toinen kaksikymmentä minuuttia. Kirjoita, mihin olet edellisen viikon aikana aikaasi käyttänyt ja kuinka paljon. Millainen yhteys ajankäyttösi ja arvojesi välillä on; oletko edistänyt tärkeinä pitämiäsi asioita? Miten se voisi olla enenevässä määrin mahdollista? Kiinnitä huomiota myös siihen, miten käytit aikaa ihmissuhteisiin.

Viimeinen vaihe on pidempi. Ryhdy yhdistämään kahta tekemääsi listaa; kuinka saat aikasi kulumaan enenevästi asioihin, joita arvostat? Tavoitteenasi on, että elät elämääsi tärkeinä pitämillesi asioille. Tällä on tutkimusten mukaan mittavia hyvinvointivaikutuksia. Aika listojen yhdistämiseen, omien arvojen mukaisen elämän elämiseen, se alkaa nyt ja kestää loppuelämäsi.

Lisätietoja arvojen vaikutuksesta hyvään elämään saat tutustumalla hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT). Lisätietoja aidosta yhteydestä itseen ja muihin Paula Salomaan kirjoista.