Richardson 22.6.25: Päivän polttava uutinen: hermostosi haluaa vapaapäivän
Ne olivat pieniä, vasta muutaman kuukauden ikäisiä, avoimia, leikkisiä ja vapaita. Ne kipittivät edestakaisin, jahdaten toisiaan ympäri pihaa, joskus hypäten ilmaan välttääkseen yhteentörmäyksen. ”Oravavauvat saavat maistaa elämää pesän ulkopuolella”, oivalsin, kun seisoin katselemassa noita temppuja keittiön ikkunasta. On virallisesti kesä, ja lapsukaiset suunnistavat ulos omin päin.
Seuraava ajatukseni yllätti minut: ”Toivottavasti kettu ei tule nappaamaan yhtä niistä.”
”Voi yäk” – ajattelin mielessäni – ”mikään ei pilaa hetkeä yhtä tehokkaasti.”
Ymmärsin kuitenkin syyn, heti kun tuo ajatus tuli mieleeni. Eilen illalla, katsoessani tv:tä Michaelin kanssa, hälytys keskeytti ohjelmamme ilmoituksella, että Yhdysvallat oli pommittanut Iranin ydinlaitoksia. Heti kun kuulin tuon uutisen, hermostoni meni hälytystilaan. ”Tässä sitä taas ollaan”, ajattelin itsekseni. ”Loppuuko tämä draama koskaan?”
En tiedä sinusta, mutta itse tunnen meneväni henkiselle kuntosalille tuntikausiksi joka päivä ja teen kovasti töitä pitääkseni hermostoni tasapainossa. En ole koskaan ollut hyvä dissosiaatiossa tai asioiden lokeroinnissa, joten silloin kun jokin järkyttää minua, minun on vaikea siirtää syrjään. Sen sijaan pureskelen sen mielessäni kappaleiksi. Ainakin niin tein ennen. Minusta on nyt tulossa parempi, kun olen oppinut ystävystymään mieleni kanssa meditoimalla.
Meditointi on opettanut minua laajentamaan läsnäoloharjoituksen jokapäiväiseen elämään. Tämä merkitsee, että silloin kun ajatukseni alkavat vaivata minua, tuon itseni lempeästi takaisin siihen, missä olen ja mitä teen. Tällä tavalla käytän kärsimystä motivaationa harjoittaa sitä ainoaa asiaa, joka saa oloni tuntumaan voimaantuneeksi: pysyminen läsnäolevassa hetkessä.
Näinä päivinä meidät kaikki haastetaan oppimaan hyväksymään elämän epävarmuus – se tosiasia, että meillä on hyvin vähän kontrollia siihen, mitä tapahtuu ”tuolla ulkona”. Se on karu muistutus fokusoitua ensin sisälle ja tasapainottaa itsemme levolliseen ja keskittyneeseen paikkaan, jotta voimme tehdä hyvää työtä vaa’an kallistamisessa takaisin inhimillisempää ja rakastavampaa maailmaa kohti.
”Anna kärsimyksen olla ovi suurempaan tietoisuuteen”, kuulin kerran Eckhart Tollen sanovan. Asia jonka muistan jokaisena tuntina, jonka vietän elämän henkisellä kuntosalilla. Läsnäolo tuo rauhaa ja vahvuutta toimia tavoilla, joilla on vaikutusta.
Rakkautta,
Cheryl
Kirjoittanut Cheryl Richardson (cherylrichardson.com)
22.6.2025
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
