Risto Pulkkinen, Stina Lindfors: Suomalaisen kansanuskon sanakirja

| 28.12.2016
Syyskuussa 2016 ilmestynyt Suomalaisen kansanuskon sanakirja on tiivis ja paksu paketti suomalaisen kansanuskon olennoista, eläimistä, ilmiöistä, termeistä ja paikoista. Tietokirja on rinnakkaisteos ja omalla tavallaan jatko-osa 2014 julkaistulle Risto Pulkkisen kirjalle Suomalainen kansanusko samaaneista saunatonttuihin.

Hakusanoja on mielestäni avattu juuri riittävän kattavasti, myös kotoisilla tarinoilla, joihin on mukava uppoutua. Ristiviittaukset johdattavat kätevästi hakusanasta toiseen, tähän tapaan:

”Lakkaväki. Keski-Skandinavian → metsäsuomalaisten käsitys, jonka mukaan ihmisen kuollessa hänen sielunsa jäi asumaan talon ylisille, ns. lakkaan. Vaikka ruumis vietiin kirkkomaahan, sielu jäi asumaan taloon ja vasta tietyn ajan kuluttua matkasi sieltä hautaan ruumiin luokse. Koska kuolleiden sielut asuivat talossa kuten varsinaiset asukkaatkin, piti niitä myös kohdella sen mukaisesti. Lakkaväelle uhrattiin ja juhlapäivinä sille annettiin olutta ja viinaa; uhrit pantiin ns. muuttopuun eli → tuvanpatsaan juurelle. Lakkaväki saattoi myös vaikuttaa konkreettisesti talon asioihin muuttopuusta kuuluvien narahdusten ja kitinöiden välityksellä.” [..]

”Metsäsuomalaiset. Tarkoittavat Ruotsin eri maakuntiin, etenkin Keski-Skandinaviaan, Taalainmaalle ja Värmlantiin sekä myös Norjan puolelle 1500 – 1600 -luvuilla muuttaneita suomalaisia ja heidän jälkeläisiään.” [..]

”Tuvanpatsas. Oli itäsuomalaiseen talonrakennustapaan kuulunut katto-orsia kannattanut, muurin viereen pystytetty vankka pystypuu. → Metsäsuomalaiset käyttivät siitä nimeä muuttopuu, ja tuvanpatsaaseen liittyvistä uskomuksista onkin tietoja lähinnä heiltä.” [..]

Tykkään kokonaisuudessaan tavasta, jolla tietosanakirjasta on saatu erilainen ja innostava. Teosta ei ole tukittu viitteistyksillä, vaan halukkaille löytyy kirjan lopusta laaja kirjallisuusluettelo.

Takakannen teksti:

Mitä suomalaiset ajattelivat sammakosta, ja miten käärmeenpurema parannettiin? Mistä tulikettu tunnetaan? Kuinka saunassa sopii käyttäytyä, ja miksi jouluna viedään viljalyhde pihalle?

Suomalaisen kansanuskon sanakirja tarjoaa kiehtovan kokonaiskuvan muinaisten suomalaisten maailmasta ja sen lainalaisuuksista: pyhistä eläimistä, jumalolennoista ja paikoista sekä magiasta ja arjen uskomuksista. Se näyttää, kuinka pyhyys oli läsnä kaikkialla, miten luonto ymmärrettiin kumppanina ja kuinka kristinusko ja pakanuus kietoutuivat yhteen kansanomaisessa ajattelussa.

Teoksen yli 300 hakusanaa Aallottaresta zombiin ja öylättiin sisältävät myös tärkeimmät kalevalaiset nimet, paikat ja runoaihelmat. Suomalaisen perinteen ohella esitellään perusasiat saamelaisesta kansanuskosta.

Risto Pulkkinen & Stina Lindfors: Suomalaisen kansanuskon sanakirja
Gaudeamus 2016
432 sivua

Jaa tämä:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net