Eero Ojanen: Suuri suomalainen kummituskirja

| 12.05.2016
"Kummitustarinassa pitää tapahtua outoja asioita, jotka koettelevat jollain tapaa normaalin rajoja. Hyvin usein ollaan tekemisissä kuoleman kanssa, jolloin kummitus on olento, joka tavalla tai toisella pyrkii ylittämään elämän ja kuoleman rajan".

Näin Eero Ojanen määrittelee mitä kummitustarinassa tapahtuu. Kummitustarinat saavat monesti alkunsa murhasta, joka on jäänyt selvittämättä. Tai murhaan liittyy jotain erityistä tai raastavaa. Monesti kummitus on vainaja, joka on jäänyt elävien joukkoihin. Oma lukunsa ovat mellastavat ja räyhäävät kummitukset, jotka ovat usein ärsyttäviä mutta vaarattomia. Kummitus voi olla myös "omituinen tunne", tuulenvire ja ylipäänsä jotain selittämätöntä. Ja pitäähän kummitustarinoissa olla toki piruja, noitia ja muita voimia, jotka aiheuttavat väristyksiä selkäpiissä.

Muinoin kummitusjutut tarkoittivat erilaisia ihmeellisiä tarinoita, ei vain kauhujuttuja. Kummitusjuttujen piiriin kuuluu esimerkiksi oudot äänet, valoilmiöt, esineiden liikkuminen ja ennalta näkeminen. Eero Ojasen kirja kertookin "monenmoisista kummista asioista ja kokemuksista."

Ojasen kirja ei sisällä pelkästään kummitusjuttuja, vaan Ojanen kertoo myös seikkaperäisesti erilaisista ilmiöistä ja niiden taustoista. Kirjan sisällysluettelosta löytyy oma osionsa mm. poltergeistille, kummitusmaisemille ja nykyajan tarinoille, jotka pitävät sisällään esimerkiksi orbeja eli enkelipalloja. Ojanen kirjoittaa tekstiä sujuvasanaisesti, eikä jaarittele turhia. Kaikkea on sopivasti. Ainoa mitä jäin kaipaamaan, oli edellisestä kirjasta (Suomen myyttiset linnut) tutuksi tullut upea kuvitus. Tähän kummituskirjaan olisi kuvat sopineet mainiosti. Kuvia tai ei, kirja sopii kaikille kummitustarinoiden ja kansanperinteen ystäville.

Tilaa kirja Suomalaisesta kirjakaupasta.

Takakannen teksti:

Ihmisiä ovat aina kiinnostaneet tarinat toisesta todellisuudesta, näkymättömästä maailmasta, jonka asukkaat joskus vierailevat keskuudessamme. Yliluonnolliset ilmiöt ja kummitukset elävät edelleen vahvasti suomalaisessa kertomusperinteessä.

Hyvistä tarinoista on monenlaisia versioita. Näihin kohtaamisiin on kuitenkin perinteisesti liittynyt tunne siitä, että tässä paikassa on jotain selittämätöntä, täällä on joku muukin kuin minä.
Tavallisesti tarinoiden keskushahmona on kuollut ihminen, joka jostain syystä ja jossain muodossa on jäänyt elävien keskelle. Kummitus voi olla joku hyvin tiedossa oleva henkilö, kuten talon entinen asukas tai muuten tiettyyn paikkaan sidoksissa oleva persoona. Usein kummitus liittyy jollain tavalla selvittämättömiin asioihin, rikokseen tai muuten äkkinäiseen kuolemaan.

Mellastavat, räyhäävät ja pelottavat kummitukset ovat oma lajinsa, mutta monesti kummittelu loppuu siihen, kun sen taustalla oleva selittämätön asia on saatu jollain tavalla kuntoon.

Mutta kummitus voi olla myös sanansaattaja, vainaja joka tulee vielä kerran kuolemansa jälkeen tervehtimään läheisiä ihmisiä ja tuttuja paikkoja. Kummitus voi myös ilmoittaa jostain tulevasta tapahtumasta tai varoittaa etukäteen vaarallisesta tilanteesta, vaikkapa siitä, että joku läheinen ihminen on juuri sillä hetkellä kuollut.
Kummituksia on tavattu aina ja kaikkina aikoina, mutta vakavat kriisiajat, kuten sodat, ovat niille erityisen otollista aikaa.

Eero Ojanen on filosofi, kolumnisti ja kirjailija, joka on julkaissut useita kirjoja, artikkeleita ja teossarjoja. Viimeksi häneltä on julkaistu Suomen myyttiset linnut.

Eero Ojanen: Suuri suomalainen kummituskirja, Kotimaiset kauhutarinat kautta aikojen
Minerva 3/2016

Jaa tämä:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net