Skip to main content

Vastustuskykyä ruuasta

  • Satu Ilta
TILAAJILLE

Hyvinvoiva sielu viihtyy terveessä elimistössä. Terveenä kehomme pysyy, kun sillä on vastustuskykyä viruksia ja bakteereja sekä elimistön omassa toiminnassa syntyviä haitta-aineita vastaan. Vastustuskyvyn ylläpitäminen on yksi ruuan ja syömisen perustehtävistä. Mitä sitten vastustuskyky solutasolla tarkoittaa ja millaisia ruokia meidän kannattaisi syödä?

Vastustuskykyä sisällämme ylläpitää puolustajasolut. Ne partioivat kuin poliisit, että kaikki on kunnossa. Elimistöön tunkeutujien kimppuun hyökätään ja ne pyritään tuhoamaan. Taistossa tuhoutuneet puolustajasolut ja häirikkösolut poistetaan elimistöstä. Kun vastustuskyky on huono, sairastumme. Kehon altistuminen tartunnoille ja ilmansaasteille johtaa flunssiin, tulehduksiin ja allergioihin. Kaikki nämä, ja erityisesti allergiat, on mahdollista saada kuriin vahvistamalla elimistön luonnollista vastustuskykyä.

Kaikki tarvitsevat vastustuskykyä. Syöpäsoluja syntyy jokaisen kehossa. Jopa parivuotiailla on arveltu syntyvän yli tuhat syöpäsolua joka päivä! Kun puolustusjoukot ovat toimintakunnossa, ne tuhoavat vääränmalliset eläjät kehosta, kuten hengityksen kautta tulevat hiukkaset ja virukset sekä ravinnon mukana saatavat haitalliset yhdisteet ja bakteerit.

Joskus kehon omat puolustussolut pyrkivät tuhoamaan itseään; toimivaa ja tervettä systeemiä. Silloin puolustusjoukot saavat partiolta vääriä signaaleja. Ne ryhtyvät tuhoamaan täysin tervettä yksikköä. Puhutaan autoimmuunisairauksista, joista osa on virusperäisiä. Elimistön toiminta lamautuu ja tuhoutuu nopeasti. Elleivät sitten erikoistuneet valkosolut ja proteiinit onnistu turvaamaan hyvää vastustuskykyä.

Vastustuskyky, erikoistuneet valkosolut ja proteiinit. Terveellä henkilöllä on kaikkia kehon valmistamia suojatekijöitä. Sairaalta ihmiseltä niitä puuttuu tai ne toimivat huonosti. Suojatekijöinä tunnetaan esimerkiksi fagosyyttisesti toimivat tappajasolut, monosyytit, dendriittiset solut, makrofagit ja T- sekä B-solut sekä immunoglobuliinit ja neutrofiilit. Niitä on kaikkialla kehossa ja ne hälyttävät, kun jokin menee vinoon. Fagosyyttisesti toimivat tappajasolut hyökkäävät ensimmäisenä tunkeutujien kimppuun ja estävät niiden kulkeutumisen eteenpäin. Tappajasoluja on limakalvoilla.

Monosyytit syntyvät luuytimessä ja kiertävät verenkierron mukana. Ne kykenevät muuntumaan makrofageiksi eli syöjäsoluiksi tai hälyttäjäsoluiksi eli dendriittisiksi soluiksi. Ne reagoivat elimistön tulehduksiin. Stressi, kuume ja muut elimistöä rasittavat häiriötilat kuluttavat monosyttivaroja. Puolet kehon monosyyteistä sijaitsee pernassa.

Dendriittiset solut ovat mukautumiskykyisiä ja niitä on ihossa nenässä, mahassa, sisäelimissä, sukuelimissä ja muilla limakalvoilla sekä veressä. Ne pystyvät tunnistamaan taudinaiheuttajia, kuten viruksia, bakteereja ja myrkkyaineita. Ne järsivät rikki tunkeutujia ja hälyttävät apuun T-soluja (auttajia ja tappajia) sekä B-soluja. Dendriittisiä soluja tarvitaan iho- ja limakalvohaavojen siivoamiseen epäpuhtauksista ja vaurioituneiden kudosten paranemiseen.

Makrofagit ovat luuytimessä syntyviä, suuria syöjäsoluja. Ne taistelevat viruksia vastaan kaikkialla kehossa ja niiden vastuulla on suojata kudoksia vierasaineilta. Ne voivat muuttaa muotoaan esimerkiksi limakalvolla suojaepiteelisoluiksi. Keskushermostossa ja selkäytimessä on omat syöjäsolunsa, mikrogliasolut. Ne karsivat kuolleita soluja, plakkia ja tulehdusten aiheuttajia.

T-solut eli T-lymfosyytit syntyvät kateenkorvassa. Kateenkorva on erikoistunut T-solujen tuotantoon ja sijaitsee rintalastan takana. T-solut muodostuvat kateenkorvan pintakerroksissa ja ne toimivat soluvälitteisesti. Ne voivat erilaistua esimerkiksi B-soluiksi tai tappajasoluiksi. T-soluja on erilaisia; auttaja-T-soluja, solumyrkkyjä eliminoivia T-soluja, muisti-T-soluja, säätelijä-T-soluja, tappaja-T-soluja ja delta-gamma-T-soluja.

B-solut eli B-lymfosyytit syntyvät myös luuytimessä. Ne tiivistyvät imusolmukkeisiin. Niiden tehtävänä on partioida imunesteitä, ja näin suojella koko järjestelmää. Imusolmukkeissa valmistuu kemiallisia vasta-aineita, jotka hidastavat tunkeutujien etenemistä tarttumalla niiden pintaan. Hitaammat fagosyytit saavat tämän hidastamistehtävän ansiosta tunkeutujat tuhotuiksi. Keho valmistaa miljoonia erilaisia B-soluja päivittäin partioimaan verenkiertoon ja imunesteisiin.

Immunoglobuliinit ovat erikoistuneita vasta-aineita. Ne kykenevät tehokkaasti tuhoamaan viruksia ja bakteereja. Niitä tuotetaan plasmasoluissa ja niitä on veressä, imunesteissä ja selkänikamissa. Immunoglobuliinit jakautuvat eri ryhmiin, ja kaikilla niillä on omat tehtävänsä kehon vastustuskyvyssä.

Neutrofiilit syntyvät luuytimessä. Ne ovat yleisimpiä valkosoluja ja tappaja-syöjäsoluja, jotka hajottavat ja tuhoavat elimistölle vierasta materiaalia, kuten bakteereja. Neutrofiilit tarvitsevat ph-neutraalin ympäristön.

Näiden lisäksi elimistön vastustuskykyyn liittyviä mekanismeja tunnetaan muitakin. Kaikki ne tarvitsevat monipuolista, puhdasta ravintoa toimiakseen normaalisti.

Vastustuskykyä ylläpitävä ravinto

Vastustuskyvyn ylläpitoon tarvitaan muun muassa sinkkiä, folaattia, A-vitamiinia, probiootteja, D-, E- ja C-vitamiinia ja allisiinia. E-vitamiinia saamme manteleista, ja samalla voimme lisätä B-vitamiineina tunnettujen riboflaviinien ja niasiinien saantia. Sinkkiä saamme muun muassa vehnänalkioista ja folaattia pinaatista. Lisäksi pinaatissa on antioksidantteja ja C-vitamiinia. Pinaatin kanssa on suositeltavaa syödä kypsennettyä kalaa, josta saamme D-vitamiinia. Kalan omega-3 rasvahapot hillitsevät elimistön tulehduksia aiheuttavien aineiden toimintaa.

Yksi parhaista A-vitamiinin lähteistä on bataatti. Bataatista valmistettu, valkosipulilla maustettu sosekeitto yhdessä kreikkalaisen jogurtin kanssa on hyvää flunssaruokaa. Valkosipulin allisiinilla on antibakteerisia ominaisuuksia. Sieniä, esimerkiksi herkkusieniä, voi lisätä keiton sekaan. Saamme niistä B-vitamiinia, seleeniä, kaliumia ja D-vitamiinia sekä betaglukaania. Sienten lisäksi pähkinät sisältävät magnesiumia, joka edesauttaa vastustuskyvyn ylläpidossa.

Kreikkalaisen jogurtin probiootit tukevat elimistön vastustuskykyä ylläpitäviä mekanismeja. Jos vatsasi ei kestä maitotuotteita, voit nauttia maitohappobakteerit myös käsikaupassa myytävinä kapseleina. Antioksidanttien saannin turvaamiseksi kannattaa juoda ruokajuomaksi vihreää teetä, johon on lisätty hunajaa. Hunaja tukee elimistöä taistelussa taudinaiheuttajia vastaan.

Osterit ovat vastustuskykyä ylläpitävää ruokaa niiden korkean sinkkipitoisuuden vuoksi. Sinkki tukee T-lymfosyyttien toimintaa. Ostereiden lisäksi hyviä sinkin lähteitä ovat kuningasrapu tai vähärasvainen naudanliha. C-vitamiinin ja magnaanin päivittäisannoksen taas täyttyvät syömällä mustikoita ja greippiä. Mustikoiden polyfenoileilla on antioksidanttisia ominaisuuksia. Mustikoiden kanssa kannattaa syödä vesimelonia tai kaalia, sillä niistä saat paljon antioksidanttina tunnettua glutationia.

Kirjoitus perustuu muun muassa Tuula Laamasen kirjaan Ravintoterapian käsikirja. 3. uudistettu laitos. Amino-kustannus 2011, Tampere.

Tekstissä käytettyjä verkkolähteitä:

www.studio55.fi

www.terve.fi

www.is.fi

www.hyvaterveys.fi

terveellinen ruokavalio