Sokeririippuvuus - urbaani legenda vai totisinta totta?

Suomessa sokeri- tai muuta ruoka-aineriippuvuutta ei toistaiseksi vielä diagnosoida sairaudeksi, mutta asia puhuttaa ympäri maailman. Olkoon diagnosoitu tai ei, tosiasia on, että monet kokevat olevansa riippuvaisia sokerista kuten alkoholisti viinasta.

Sokeri aktivoi aivojen mielihyväkeskuksia, mutta vain hetkellisesti, jonka jälkeen tulee romahdus. Ja mitä enemmän tunget sokeria suuhusi, sitä enemmän keho sitä vastaisuudessa kaipaa.

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin Yliopistosta on sitä mieltä, että ”Sokeririippuvuus on iso harha, urbaanilegenda. Mitään näyttöä ei ole, että sokeri aiheuttaisi neurokemiallista addiktiota. Huume- tai nikotiiniriippuuvuudessa on kyse ihan erilaisista aivokemiallisista mekanismeista”. Fogelholm perustelee väitettä sillä, että addiktiossa sokeria pitäisi saada heti aamusta kun herää, jolloin ollaan oltu ilman sokeria koko yö. Näyttöa ei myöskään ole siitä, että riippuvuus tulisi sokerista, vaan riippuvaiset halajat yleisesti makeita tuotteita.

Sokerihimo on yksilöllistä, siinä missä toinen hamstraa kassikaupalla makeaa, toiselle riittää kaksi palaa suklaata. Myöskään yhtä hyvää keinoa päästä irti sokerista ei ole: toiset vannovat ryhmätuen nimeen, toiset ryhtyvät o-linjalle, kolmas miettii elämänarvojaan, neljäs pitää herkkupäivää ja viides, noh, jatkaa salaa makean syömistä.

Lähteet:

http://yle.fi/uutiset/3-9260874

http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000002928444.html

http://www.terve.fi/ravintoaineet/taltuta-sokeririippuvuus