
Näin voitat pelkosi – ole oman elämäsi soturi!
Jokainen meistä kohtaa elämänsä varrella pelottavia tilanteita. Joskus pelko on aiheellista, kun taas toisinaan täysin turhaa. Poimi alta talteen yksinkertaiset ohjeet pelkotilojen hallintaan ja pelon voittamiseen – tätä menetelmää jo muinaiset soturit käyttivät!
- Kerää tietoa “vaaratilanteesta”.
- Arvioi riskit, ja valitse taktiikkasi.
- Keskity!
- Sitoudu!
- (Tarvittaessa arvioi riskit uudelleen, ja muuta taktiikkaa.)
Kerää tietoa ja arvioi riskit
Kun vaara uhkaa (tai luulet niin), vedä aluksi syvään henkeä ja ryhdy keräämään tietoa käsillä olevasta ”vaaratilanteesta”. Hyödynnä tietoista mieltä, ja ruoki alitajuntaa.
Olennaisinta on tunnistaa riskit. Kiinnitä kuitenkin huomiota myös tilanteessa yleisesti vallitseviin olosuhteisiin sekä mahdollisesti läsnä oleviin muihin ihmisiin. Pienetkin seikat voivat olla merkityksellisiä!
Arvioi sitten, millä todennäköisyydellä riskit toteutuvat – ovatko ne ylipäätään realistisia? Ota riskianalyysissä huomioon kaikki keräämäsi tieto.
Huomaa, että usein aluksi pelottavalta ja jopa vaaralliselta vaikuttava tilanne osoittautuu täysin turvalliseksi tai ainakin vähemmän vaaralliseksi kuin mitä ensivaikutelma antaa ymmärtää. Jos toteat olevasi sittenkin täysin turvassa, voit edetä tilanteessa hyvillä mielin ihan normaaliin tapaan.
Esimerkki: kävelet lenkkipolulla pimeässä metsässä, otsalamppu valonasi. Yhtäkkiä kuulet takaasi raskaita askelia. Mieleesi muistuu artikkeli lähistöllä liikkuvasta karhuemosta poikasineen. Aluksi jähmetyt pelosta, mutta päätät kuitenkin kurkistaa taakse ennen kuin ryhdyt panikoimaan. Näet valokeilassa ison koiran omistajineen. Voit jatkaa lenkkiä rauhallisin mielin.
Valitse taktiikkasi, ja toimi!
Mikäli tilanne vielä riskianalyysin jälkeenkin tuntuu vaaralliselta, on valittava hyvä taktiikka. Yleensä paras taktiikka on turvallisin mahdollinen.
Kun olet taktiikkasi valinnut, sitoudu siihen. Älä epäröi, vaan toimi! Keskity käsillä olevaan ”missioon”, ja anna alitajunnan ottaa ohjat.
Esimerkki: kohtaat iltalenkillä karhuemon poikineen. Tilanne vaikuttaa tulenaralta; karhuemo on valmiina puolustamaan jälkikasvuaan täysin voimin. Toteat, että paras tapa tilanteen laukaisemiseksi on tekeytyä kuolleeksi. Käyt maahan pitkällesi kasvot maahan päin ja odotat, että otsot painelevat matkoihinsa. Et liikahdakaan, vaikka karhuemo käväisee nuuhkaisemassa niskaasi.
Tarvittaessa arvioi riskit uudelleen
On täysin mahdollista, että riskien analysointi epäonnistuu. Kesken kaiken tilanteesta voi myös paljastua uutta tietoa, jonka myötä valittu taktiikka saattaa osoittautua huonoksi. Jos näin käy, on riskit arvioitava uudelleen ja tarvittaessa muutettava taktiikkaa lennosta.
Esimerkki: kohtaat iltalenkillä karhuemon poikasineen, ja lähdet juoksemaan pää kolmantena jalkana vastakkaiseen suuntaan. Äitikarhu lähtee juoksemaan perääsi, lähestyen uhkaavaa vauhtia. Toteat, ettet pääse karhua karkuun juoksemalla, joten pysähdyt ja tekeydyt kuolleeksi.
Älä jää tuleen makaamaan!
Vaaratilanteissa tärkeintä on, että et jää toimettomaksi. Toimi kurinalaisesti ja määrätietoisesti tilanteen ratkaisemiseksi. Pidä aivosi kiireisenä kiinnittämällä kaikki huomio käsillä olevaan tehtävään, jotta pelko ei saa valtaa. Älä missään nimessä jää tuleen makaamaan – tämä on huonoin mahdollinen taktiikka!
Menetelmän juuret soturismissa
Yllä kuvatun pelonhallintamenetelmän juuret juontavat tuhansien vuosien taa. Entisaikain soturit käyttivät sitä selviytyäkseen taisteluista hengissä. Taistelukentällä ei ole sijaa epäröinnille ja vaikka panoksena on oma henki, pelolle ei saa antaa valtaa.
Nykypäivänä onneksi vain harvat meistä joutuvat enää taistelemaan hengestään oikeassa kaksintaistelussa. Jotkin tilanteet saattavat kuitenkin tuntua jopa hengenvaarallisilta, jolloin tämä ”soturillinen” pelonhallintamenetelmä voi osoittautua hyvinkin hyödylliseksi.
Kerää tietoa, arvioi riskit, keskity ja sitoudu – ole oman elämäsi soturi!
Lähteet:
- The Rock Warrior’s Way (kirja)