Elämänvesi sisällämme

Ilman vettä ei olisi elämää, jota pidetään pyhänä eri kulttuureissa. Kristityt liittävät lapset seurakuntaan pyhällä elämänvedellä. Vesi on kunnioitettava elämän ehto, jonka vaikutukset jo Hippokrates tunsi. Harva meistä kuitenkaan tuntee veden merkityksen oman kehonsa toiminnassa.

Olemme suurimmaksi osaksi vettä, ja vesi mahdollistaa elämän meissä; voimme hyvin puhua elämänvedestä. Vastasyntyneen ihmislapsen elimistössä vettä on jopa 90 %. Aikuisen ihmisen elimistön painosta kolme neljäsosaa koostuu vedestä. Vesi kuuluu kaikkiin ihmisen soluihin, joita on 80–100 biljoonaa. Vettä on solunesteessä. Solujen välillä kulkee vesihuoltoon erikoistuneita putkia. Jotta kehon nestetasapaino pysyisi kunnossa, tulisi juoda vettä 2–4 litraa vuorokaudessa. Se riittää kehon nestekierron optimaaliseen toimintaan.

Kehon nestekierto

On tärkeää, että kehon nesteet vaihtuvat. Solujen sisällä vesi vaihtuu useita kertoja päivässä. Tehokkainta nestekierto on liikkuessa. Kun liikumme, kuonainen vesi poistuu vesimolekyylien kuljettamiseen erikoistuneita putkia pitkin, ja solut täyttyvät puhtaalla vedellä. Puhtaan veden mukana soluun kulkeutuu vesiliukoisia antioksidantteja ja muita ravinteita. Antioksidantit osallistuvat kuona-aineiden poistoon. Virtsan mukana elimistöstä poistuu jopa 15 mg suolaa vuorokaudessa. Virtsan lisäksi nestettä ja sen kuljettamaa kuonaa poistuu elimistöstä hikoilemalla ja ulosteessa. Mineraalit ja hivenaineet, joita virtsan mukana poistuu, ovat tärkeitä haittabakteerien eliminoijia. Siksi niitä tulisi saada päivittäisravinnossa riittävästi. Vesi kuljettaa soluihin niiden tarvitsemia ravinteita, kuten suolaa, happea, suoja- ja ravintoaineita. Niiden avulla elintoiminnot pysyvät kunnossa.

Vesi elää itsenäistä elämää

Vesi voi olla monessa olomuodossa; nesteenä, kaasuna tai kiinteänä. Se muuttuu olosuhteiden perusteella, mutta palaa aina alkumuotoonsa. On arveltu, että tämä johtuu vety-happisidoksista. Juuri näihin sidoksiin perustuu elämä maapallolla. Veden itsenäinen elämä on kaksivaiheista. Ensiksi, järjestyneenä vesimolekyylit muodostavat korkeaenergisiä siteitä, vesisiltoja ja sidosverkkoja. Ne voivat värähdellä eri taajuuksilla. Toiseksi, vesi voi elää järjestymättömänä. Järjestymättömänä veden sidokset ovat energiatasoltaan hyvin alhaisia. On esitetty, että vesimolekyylien rakenteisiin ja niiden taajuuksiin voi tallentaa tietoa lähes loputtomasti. Tämän voi ajatella niin, että vesimolekyyleillä on muisti!

Elintärkeä elämänvesi on ehtymässä

Ilmaston lämpeneminen johtaa yhä polttavampaan auringon paahteeseen, joka yhdessä otsonikadon ja sademetsien sekä soiden hävittämisen kanssa johtavat elintärkeiden makean veden vesivarantojen ehtymiseen maapallolla. Samanaikaisesti maaperä kuivuu. Voimme hidastaa elämänveden ehtymiseen johtavaa kehitystä. Yksi tapa on istuttaa lehtipuita ja lehtikasveja, jotka suojelevat maaperää auringonpoltteelta ja kuivuudelta. Tai voimme tukea tällaista työtä lahjoitusvaroilla.

Kirjoitus perustuu Tuula Laamasen kirjoittamaan kirjaan Ravintoterapian käsikija (3. uudistettu painos 2011), Amino-Kustannus, Tampere.