Rajajooga sielutietoisuuden herättäjänä
Kuka sinä olet, kun kaikki maallinen riisutaan? Maallisena ymmärretään roolit, sukupuoli, ikä, ammatti tai muu sosiaalinen asema. Kehomme vanhenevat, roolimme vaihtuvat, eivätkä sukupuolemme tai ikämme määritä meitä henkisinä olentoina. Maalliseen perustuva kehotietoisuus on pinnallinen ja epäaito. Ihmisen henkiseen kasvuun kuuluu tämän ymmärtäminen. Moni löytää rajajoogan ja sen myötä sielutietoisuuden materiaalisen kehotietoisuuden tai sosiaalisiin rooleihin nojaavan identiteetin tilalle tai rinnalle.
Elämänvaiheiden vaihtuessa roolimme muuttuvat. Voi olla, että menetämme työmme tai eroamme pitkäaikaisesta parisuhteesta. Lapset muuttavat kotoa, vanhempiemme vanhetessa meidän on otettava hoitovastuuta heistä. Jos identiteettimme on rakentunut rooliemme varaan, voivat elämäntilanteiden muutokset laukaista meissä identiteettikriisin. Se voi johtaa henkiseen etsimiseen ja pohtimaan, kuka minä olen, kun kaikki maallinen riisutaan. Moni kokee epämääräistä kaipuuta merkityksellisempään ja syvempään käsitykseen elämästä, Jumalasta, itsestään. Kehollinen identiteetti ei voi näihin vastata. Sen sijaan vastauksia voi löytyä henkisyydestä, esimerkiksi raja joogasta ja sen sielutietoisuudesta.
Rajajooga yhdistää ihmisen luontoon ja Jumalaan
Rajajooga tunnetaan kuninkaallisena joogana ja korkeimman asteen joogajärjestelmänä. Se on Intiasta 1900-luvun alkupuolelta lähtöisin oleva orientaatio, jossa edetään kehon, mielen ja sielun eheyteen. Rajajoogan variaatioita harjoitetaan myös Suomessa. Rajajooga yhdistää ihmisen luontoon ja Jumalaan. Rajajoogan meditaatiossa käytetään menetelmänä mm. ajatusjoogaa, missä hyödynnetään loogista ja positiivista ajattelua ihmisen henkiseen kasvuun tähtäävässä muutoksessa. Kykenemme aina ajattelemaan, vaikka ajatustemme sisällöt saattavat muuttua. Ihminen on ajatteleva ja kokeva tietoisuus, ei ajatus tai kokemus.
Rajajoogan käsitys sielusta
Rajajoogan taustafilosofiassa ihminen nähdään aineettomana sieluna, ei materiaalisena, kuten sukupuolen tai iän määrittämänä. Sielu on pikkiriikkinen valon energian piste ja sielutietoisuus tarkoittaa tämän ajattelemista ja kokemista todeksi. Toimimme tuosta tietoisuudesta käsin. Myös ajatukset lähtevät tästä pisteestä. Sielutietoisuutta lisäävässä meditaatiossa voimme visualisoida kuvan pienestä valon pisteestä kulmakarvojemme välissä. Se on henkinen tietoisuutemme. Toiset näkevät sielun pienenä tähtenä, tai kokevat sen näkymättömänä ja kuitenkin kirkkaana. Jokainen voi kokeilla, miltä tuntuu ajatella itsensä tällaisen sielutietoisuuden kautta. Voisiko tämä tietoisuuden energia olla uusi henkinen identiteetti? Tässä tietoisuudessa oleminen on sielutietoisuutta. Se eroaa radikaalisti maallisesta kehotietoisuudesta. Meditaation apuna voidaan käyttää ajatuksia, kuten ”minä olen näiden silmien takana”, ”olen ei fyysinen olento, sielu”, ”Olen Rauhan Valtameressä” tai ”Olen valoa säteilevä tähti.
Lisätietoja ja kirjoituksessa käytettyjä sivustoja: